maanantai 28. maaliskuuta 2011

Susia ja naakkoja

Lehtitietojen mukaan ”Varsinais-Suomessa elää noin 20 suden lauma”. Jos tämä tieto olisi totta olisi mediassa varmasti raportoitu myös vahingoista. Näin suuri lauma pystyy tappamaan niin hirven kuin hevosen. Naapurini hevoset ovat olleet ulkona lähes päivittäin koko talven ajan, samoin varmasti monet muutkin pitävät hevosiaan ulkona talvella, eikä tietääkseni yhtään hevosta ole tapettu tai raadeltu. Noin suuri susilauma liikkuessaan jättäisi myös jälkiä ja tulisi varmasti nähdyksi missä ikinä liikkuukaan.

Nykyisin myös lihakarja laiduntaa kesäisin niityillä, mutta tietooni ei ole tullut yhtään susilauman hyökkäystä nautojen tai vasikoiden kimppuun. Muistan että noin viisitoista vuotta sitten paikallisessa mediassa kerrottiin yksinäisen suden raadelleen lampaita, mutta lopulta asialla taisi olla koira. Itse olen noihin aikoihin nähnyt suden ja suden jälkiä voi satunnaisesti nähdä talvisaikaan lumella. Maksimissaan näkyy yleensä kahdet jäljet eli kyseessä on susipari. Saamieni tietojen mukaan aivan tässä lähistöllä on asustellut susia jo ehkä vuosikymmenen ajan, jälkiä on nähty myös tänä talvena, mutta sudet eivät ole aiheuttaneet mitään harmia paikallisille asukkaille. Harva on niitä nähnyt ja harva edes tietää asiasta, joten hysteriaa ei ole syntynyt.

Miksi ihminen vihaa sutta? Susi on tiettävästi viimeksi 1800-luvun lopulla tappanut ihmisen ja nyt ihmisiä uhkaillaan tämän eläimen ”hengelle ja terveydelle vaarallisuudella”. Kuinka paljon Suomessa tehdään vuosittain henkirikoksia? Pitäisikö meidän varottaa ihmisiä ihmisistä, jotka voivat olla toistensa hengelle ja terveydelle vaarallisia.

Petojen laskennasta esitetään kahdenlaisia toisistaan poikkeavia lukuja. Viranomaiset saavat yleisesti pienempiä lukuja kuin metsästäjät. Minä uskon kuitenkin metsästäjien esittämiin lukuihin, koska he ovat riistan- ja metsän todellisia asiantuntijoita ja monilla on vuosien kokemus paikallisesta lajistosta ja he tuntevat omat metsästysmaansa paremmin kuin kukaan ulkopuolinen.

Lehdessä kirjoitettiin myös, että ”ongelmapedot taas näin keväällä heräilevät” ja kehotetaan ”antakaa poliisille selkeät ohjeet häirikköeläinten poistoon”. Susi ei nuku talviunta. Järkevä yhteistyö viranomaisten ja metsästäjien välillä on paras tapa hoitaa ongelmaeläinten poisto. Poliisit ovat jo nyt ylityöllistettyjä häirikköihmisten ansiosta.

Luonnon monimuotoisuuden kannalta on suuri ristiriita siinä että sutta vihataan ja kaatolupia irtoaa, mutta esimerkiksi naakka saa rauhoitettuna lintuna kasvaa suuriksi paikallisiksi populaatioiksi jotka aiheuttavat merkittävää tuhoa muulle linnustolle. Susi taas ei harvinaisuutensa vuoksi uhkaa muita lajeja. Ihminen tässä suojelee itseään oletetulta suden ”hengenvaarallisuudelta”, mutta ei luontoa ja sen monimuotoisuutta naakan sille aiheuttamilta tuhoilta. 

Ihminen ei siis suojele luontoa vaan itseään.

.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti