lauantai 19. maaliskuuta 2011

Rakkaus mätään omenaan

Modest Mussorgsky sävelsi aikanaan teoksen Rakkaus kolmeen appelsiiniin. Ihmettelin kovasti teoksen nimivalintaa, mutta Mussorgsky ei ollut sävellyksissäänkään kovin tavanomainen eli ehkä se selittää myös teoksen epätavallisen nimivalinnan.

Eräänä päivä ruokintapaikalle tuli harmaapäätikka, se rakastui heti jo mätään omenaan. Omena oli auringon ja pakkasen ruskettama ja selvästi jo käymistilassa. Tikka vieraili paikalla useaan kertaan päivän aikana ja työnsi nokkansa ahnaasti omenaan. Pariin otteeseen se tuli paikalle kanssani samaan aikaan ja oli vain kolmen metrin päässä minusta. Sitä ei läsnäoloni tuntunut haittaavan lainkaan, sillä omena oli sen mielestä niin herkullinen.
Tikan silmät näyttivät punertavilta ja luomet lompsahtivat puolittain kiinni, joten jo käymistilassa oleva omena taisi tehdä tehtävänsä.

Harmaapäätikka, toisin kuin esimerkiksi käpytikka, ei nouse lintulaudalle vaan syö siemenet ja muut herkut maasta. Hiukan kankeanoloisesti se pomppii maassa, mutta pyrähtää salamannopeasti lentoon nautittuaan ateriansa. Harmaapäätikan nakutus poikkeaa edukseen käpytikan voimakkaasta kop kop –nakutuksesta. Sen ääni on kuin ompelukoneen hyrinää äänekkääseen käpytikkaan verrattuna.

Tikka siis rakastui mätään omenaan, nautti sitä suurena herkkuna ja omenan kadottua lensi pois. Tästä voisi päätellä että aikanaan markkinoilla ollut Woodpecker –siideri sai nimensä ja logonsa juuri tästä syystä. Mene tiedä, ehkä tikalla on ollut vaikutuksensa kyseisen liemen syntyyn. Huomionarvoista on myös että Ilya Repinin muotokuva Mussorgskystä muistuttaa niin värimaailmaltaan kuin olemukseltaan aikalailla harmaapäätikkaa, silmien puna on vaan maalattu nenään.

.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti