maanantai 19. huhtikuuta 2010

Aamu


ennen auringonnousu painaudun vasten nihkeätä selkääsi
kuin linnut pesässä käperrymme vuoteeseen ennen
ensimmäisistä valonpilkahdusta siniseltä taivaalta
oienneita sääriä pilkottaa peiton alta, kissa kehrää tyynyllä
raotan silmäni siitä samasta unesta jota sinä näit
valo on kuin kesä, mutta puiden latvat tuijottavat ikkunasta vielä silmuttomina
viileys on kuin talven, mutta auringon säteet lämmittävät jo huoneen
viipyileviä hyväilyjä vielä herätyskellon soiton jälkeen
levottomia ajatuksia
ja sitten on aamu ...

.

keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

Kaksi aamua


tyyni, pimeä aamu ennen auringon nousua
linnut laulavat ja joku outo lensi pähkinäpuuhun aamulaululle
levoton kissa kävelee edestakaisin huoneissa
minun levottomuuteni on sisäistä, istun ja mietin
tämä päivä ja huominen erottaa vielä meidät toisistamme
aamu valkenee, kohta purppuranpunainen aurinko nousee taivaanrantaan
ja sen esisäteet valaisevat maan
taivaan sinessä ei näy tähteäkään joka johdattaisi sinut luokseni
on uskottava tienviittoihin ja aikatauluihin
juniin ja niitä johdattaviin raiteisiin
olethan pakannut jo, kenties jotain
odotan heräämistäsi, ensimmäistä viestiä, kenties kuvaa
joka herättää kaipaavat tunteeni
vielä kaksi aamua
ja olet luonani

.

maanantai 12. huhtikuuta 2010

Levottomia ajatuksia



suuri punainen aurinko nousee meren takaa
kissa istuu ikkunalla ja kuuntelee lintujen laulua
joku outo pariskunta lentää taivaalla nopein siiveniskuin
tuijotan harmaan ikkunan läpi kuurapintaista nurmea
ja muistan, unia, heräämisiä, kuin lausuttuja sanoja
tai yksinkertaisia lauseita
en osaa määritellä ikäväni määrää vielä tänään
se on ehkä pieni tai jo suuri, mutta mittaamaton
tiedän, päivä päivältä se kasvaa
tekee minusta tuskaisen ja levottoman
odotus on vasta aavistus tulevasta
huomenna se on jo käsin kosketeltava
rakkaus on aamu täynnä levottomia ajatuksia
sinusta, meistä ja tulevasta

.

Kuiskaus


kuulin kuin unen läpi äänen
illan ruskossa auringon viimeinen säde
ja taivaalle syttyvien tähtien ensimmäiset pilkahdukset
siivittävät korviini viestisi
olen onnellinen, olen löytänyt sen
rakkauden

niin kauan etsin että unohdin jo tien
polut nurmettuivat ja katujen kivetykset puhki kuluneet
pehmeinä jalkojeni alla kuin hiekka
ja sinä hetkenä tunsin sen, kosketuksen
kätesi kädessäni, ihollani
etsien

esittämättä jääneet kysymykset
saivat vastauksen
kun avasin silmäni ja läpi unen kuulin sen
kuiskauksen, olet rakas
vain rakkaus voi antaa siivet siivettömälle
linnulle

.

keskiviikko 7. huhtikuuta 2010

Rakkauden maisema


rakkaus on mustelmia jotka paranevat puhaltamalla
rakkaus on hellä kosketus joka saa ihon hengittämään
nostattaa sen kananlihalle, saa veren kiertämään kiivaammin
sormien päissä on sähköä joka piirtää kehoon karttaa
navigoimme pimeässä, peiton alla
kohti määränpäätä
kumpuilevaa mäkistä maisemaa, laaksoja ja kukkuloita
puutarhaa joka ravitsee kaikki aistit
emmekä koskaan tule kylläisiksi
nälkäisinä vaellamme yhä uudelleen ja uudelleen
maisemaa, rakkauden päättymättömiä polkuja
pimeässä, silmät suljettuina
iho ja käsi, sormien päät
huulilla kosketuksen sanoma

.