keskiviikko 30. joulukuuta 2009

30. päivä joulukuuta

Tavoillemme uskollisina me kauriit juhlimme tänäänkin. Tänään on minun vuoroni viettää syntymäpäivää ja sen pidemmittä kirjoituksitta tuo 27. päivän kaava toteutuu lähestulkoon samanlaisena. Tänään emme ehkä mene ostoksille vaan vierailemme ehkä jossain kulttuurin kehdossa. Meidän tapauksessamme se ei ole museo, mutta se voisi olla vaikkapa viini-instituutti. Jos sää sallii voisimme mennä merenrantaan, sillä tällaisen päivän haluaisin viettää suuren veden äärellä. Minä rakastan merta, se on ehkä se ainoa ja oikea rakkaus joka pysyy elämäni loppuun saakka. Ihmiset tulevat ja menevät, laivat tulevat ja menevät, mutta meri pysyy.


Itseni lisäksi tunnen monia jotka viettävät syntymäpäivää tänään. Muistelen teitä ja haluan toivottaa teille, niin kuin myös muille jotka joko viettävät tai ovat viettämättä syntymäpäiväänsä tänään, onnea ja menetystä. Tiedämme kaikki että nämä kaksi ovat näinä päivinä vaikeasti saavutettavia niille joilla niitä ei ole ja vaikeita pitää niille joilla ne on.

sunnuntai 27. joulukuuta 2009

27. päivä joulukuuta

Vietämme tänään hyvän ystäväni syntymäpäivää. Eikö olekin hassua että vietämme syntymäpäivää. Olemme siis molemmat kauriita ja se on ehkä yksi niistä erityispiirteistä joka yhdistää meitä. Olen hyvin viehtynyt ystäväni kaurismaiseen ajattelutapaa joka ei siis poikkea omastani kovinkaan paljon. Joskus kun olemme pitkiä aikoja erossa viestittelemme keskenämme ja keksimme kaurismaisia ilmaisuja kuvaamaan ajattelutapaamme ja käyttäytymistämme. Vuosia sitten keksimme kauriille moton: "Kannattaa asettaa rima riittävän korkealle niin se on helppo alittaa." Tämä sopii kauriille hyvin, sillä kauris haluaa niin alittaa kuin ylittää riman niin ettei tukka mene sekaisin eivätkä vaatteet rypisty. Kauris toki on menestyjäluonne, joten riman alituskaan ei juuri kolhi hänen mainettaan, ainakaan hänen omissa silmissään ja muiden mielipiteellä ei ole kauriille kovin suurta merkitystä. Olemme molemmat tietyllä tavalla menestyneitä, vaikka omasta mielestäni olenkin laiska luuseri, olen onnistunut pärjäämään elämässäni vaikeidenkin vaiheiden läpi ilman suuria kolhuja. Minua pidetään jotenkin tärkeänä ja merkittävänä henkilönä vaikka olen ihan tavallinen metsäkauris. En ole mitään erityistä ja silti olen onnekkaasti väistänyt osumasta rimaan oli se sitten riittävän alhaalla tai ylhäällä. Alitukset on annettu minulle pääosin anteeksi ja ylityksistä minua on palkittu ruhtinaallisesti, jos niin voin asian ilmaista.


Kauris on kovin itsenäinen ja hiukan itsepäinen. Siksi kauriille sopii ystäväksi toinen kauris, kaksi samanlaista ymmärtää toistaan ja hyväksyy muitta mutkitta toisen toimet. Olivatpa ne sitten mitä tahansa annamme toisillemme anteeksi, mutta muita kohtaan voimme tuntea elämän mittaista katkeruutta unohtamatta ja antamatta anteeksi koskaan. Olen ollut mielestäni hyvin avoin, rehellinen ja oikeudenmukainen toimissani, paitsi ihmissuhteissa olen itsekäs. Minua on ehkä loukattu, mutta myös minä olen loukannut. Jos joku ihmissuhde ei ole tyydyttänyt minua olen hyvin itsepäisesti ja itsekkäästi jättänyt sellaisen suhteen. Näin olen tullut loukanneeksi monia elämäni aikana. Se että tunnustan sen tässä ei tee minusta viatonta. Voi olla että tämä on juuri se rikos josta minut tuomitaan viimeisellä tuomiolla. Jos näin on se on mielestäni täysin oikeutettu tuomio, olen sen ansainnut.


Juhlimme siis syntymäpäivää, me jotka emme vietä syntymäpäiviä. Vain kauris voi viettää kauriin syntymäpäivää ja siksi tämä yhteinen matkamme on täydellinen valinta. Olemme toisillemme parhaat juhlavieraat, emmekä ole edes vieraat, olemmehan hyviä ystäviä jo vuosien ajalta. Me juhlimme pitkän kaavan kautta. Samppanja-aamiainen ja sen jälkeen, koska tänään on arkipäivä, kevyt ostosmatka ja ehkä tuntien mittainen notkuminen kahviloissa. Istumme terasseilla joilla on energiaa hukkaavia lämmittimiä, naukkailemme maitokahvia ja pientä purtavaa, sen päälle luonnollisesti portviiniä ja vettä. Jos tuulee, on kosteaa ja viima alkaa tunkea luihin ja ytimiin, nappaamme surutta päiväbrandyt. Ehkä lämmitettynä jos sitä on tarjolla. Maku ei ole tärkeää, se on todennäköisesti erittäin paha, mutta idea onkin käyttää sitä lääkkeenä vilustumista vastaan. Toivoisin kuitenkin auringon pilkahtava pilvien raosta, sillä aurinkolasit ovat oleellinen osa kahvilanautintoa. Voit istua ja tarkkailla ohikulkijoita tummien lasien takaa vilpittömän uteliaana kenenkään siitä häiriintymättä. Iltapäivän viimeiset tunnit kuluvat levon merkeissä ja illalliseen valmistautuessa. Koska on siis syntymäpäivä syömme tänään hyvin valitussa paikassa pitkän kaavan mukaan. Aallonmurtaja on yksi suosikkipaikoistamme, ehkä menemme sinne tai sitten ei. Kaikki riippuu siitä mitä viimehetkellä päätämme. Kauris pystyy tekemään nopeita ratkaisuja ilman sen suurempaa harkintaa. Harkita voi sitten kun on aikaa ja aikaahan on. Pohdinnat voi jättää tänään tuonnemmaksi, tänään juhlitaan harkitsemattomasti harkiten. Rima on siis asetettu, nyt vain tukka ja olemus juhlakuntoon.


Hyvää syntymäpäivää siis kaikille jotka joko juhlivat tai ovat juhlimatta sitä tänään!

torstai 24. joulukuuta 2009

Matkalla jälleen

Taas kerran niin kuin niin monta kertaa ennenkin pakkaan laukkujani. Ne samat ajatukset mielessäni, mitä ottaa mukaan ja mitä jättää pois. Olen tekemässä vuoden viimeisen rikoksen maailmaa kohtaan kasvattamalla vuotuisen hiilijalanjälkeni maksimaaliseen mittaansa lentämällä toiselle puolelle Eurooppaa. Tämäkö on minun tapani olla kohtuullinen. Ehkä olen kohtuullinen kohtuuttomassa määrin.


Ihmiset niin täällä kuin siellä viettävät nyt Jeesuksen syntymäpäivää. Minä en vietä syntymäpäiviä, jokaisena päivänä voi antaa lahjoja ja jokainen päivä on myös lahja. Kynttilät toki palavat kuten niin usein muutenkin. Pöytä on katettu herkuilla kuten niin usein muulloinkin. Tässä päivässä ei ole sinänsä mitään erityistä minulle, paitsi tietysti että tapaan sukulaisia ja syömme yhdessä, jaamme ehkä joitakin lahjoja niiden kesken joille se on erityisen tärkeää. Siis lapsille lähinnä, ei juuri aikuisille enää. Tämän juhlan merkitys on muuttunut. Kaikilla ei ole varaa jouluun ja kaikilla ei ole koskaan joulua, siis sellaista joulua joksi sen olemme luoneet tai jollaiseksi sen kuvittelemme mielessämme. Minulla on ehkä joulu mutta se ei merkitse minulle enää samaa kuin ennen. Lapsuuden joulut olivat tietysti lapselle tärkeitä, mutta niihin ei juurikaan liittynyt alkuperäisen joulun sanomaa, vain lahjat olivat tärkeitä. Myöhemmin yhdessäolo ja jouluateria olivat tärkeitä. Nyt enää vain se että on vapaapäivä, tapaat ehkä jonkun jota et muutoin tapaisi ja vietämme hetken yhdessä.


Alkuperäisestä joulusta ja sen sanomasta on enää nykyisin hyvin vähän jäljellä. Joku voi käydä joulukirkossa, mutta onko se sama asia kuin joulu. Mielestäni ei, sillä moni menee joulukirkkoon ilman joulun perimmäisen sanoman viitoittamaa tietä vain siksi että siellä on tapana käydä. Minä en mene kirkkoon, kävin joskus, mutta en mene nyt. Minä pakkaan ja olen lähdössä matkalle. Jeesus on kuollut, mutta minä elän. Jeesuksen sanomakin on vääristynyt tässä maailmassa niin että sen tunnistamiseen tai löytämiseen tarvitaan kokonainen retkikunta tutkimusmatkailijoita. Minä tein tutkimusmatkoja joskus, nyt vain matkustan. Pakenen kenties, olen ajatellut sitäkin. Haluan pois, sillä en halua toimia vanhojen ahtaiden kaavamaisten tapojen mukaan ja tavallaan kuitenkin myös pakomatka, jos sitä sellaiseksi voi sanoa, on hyvinkin kaavamainen vanha tapa. Raamatussakin niin kansat kuin perheet tai yksittäiset henkilöt pakenivat. Paollakin on siis uskonnollinen tausta, vaikkakin se ehkä pohjimmiltaan kuitenkin liittyy ihmiselle luontaiseen toimintatapaan, heikompi pakenee petoja ja vaaraa.


Jeesus ei paennut öljymäeltä vaikka hänelle ehdotettiin sitä. Ei, hän antoi kaavamaisen oikeuden, tai vääryyden, tapahtua. Minä teen vääryyden pakenemalla, lentämällä pitkän hiilijalanjäljen taivaalle, mutta oikeutta se ei estä eikä salli tapahtuvaksi. Sillä ei ole mitään tekemistä oikeuden kanssa. Minulla on oikeus matkustaa ja paeta, mutta myös oikeus palata jos ja kun niin haluan. Jos asiakirjani ovat kunnossa ja jos käyttäydyn lain mukaisesti saan vapaasti siirtyä paikasta toiseen. Voin tietysti tehdä pieniä rikkeitä, ehkä suuremmankin, mutta jos en jää siitä kiinni olen edelleen vapaa. Jeesus ei tehnyt tietääkseni mitään rikosta, mutta silti hänet vangittiin ja teloitettiin. Outoa, perin outoa.


Mutta mitä itse asiassa on vapaus, onko sitä edes olemassa. Ihminen kuvittelee itsensä vapaaksi kun hän saa tehdä tiettyjä asioita, mutta tosiasiassa meidät on vangittu niin oman ajattelumme kuin yhteiskunnan taholta lujin sitein. Voin mennä nyt mutta minun on palattava. Minun on pakko palata koska muuten en voi säilyttää yhteiskunnallista asemaani, toimeentuloani ja paikkaani tässä järjestelmässä. Olen siis järjestelmän vanki. Velvollisuudentuntoni pakottaa minut palaamaan, sillä en voi jättää minulle tärkeitä ihmisiä tai asioita ilman perusteltua syytä tai kertomatta siitä etukäteen. En ole siis vapaa vaikka minua ehkä pidetään vapaana ja ihminen ehkä kuvittelee olevansa vapaa.


Väitänkö siis että en vietä joulua, mutta se ei ole totta, sillä en voi olla viettämättä joulua. Joulu on joka tapauksessa ja kaikesta huolimatta järjestelmä on päättänyt niin. Kaupat ovat kiinni ja mikään ei toimi. Tiedotusvälineissä on vain ja ainoastaan joulu, ehkä joku satunnainen katastrofi voi sivuttaa joulun uutisoinnin. Jeesus on kuollut, mutta joulu on. Kuinka monen muun kuolleen syntymäpäivää sinä vietät? Minä en vietä edes omaa syntymäpäivääni ja minä sentään elän vielä. Ja se että elän antaa minulle mahdollisuuden kuvitella että voisin paeta, että voisin olla viettämättä joulua tai syntymäpäivää, miksi ikinä sitä haluamme kutsua. Miksi muuten paeta jos on vapaa? Eikö ole outoa että ihminen joka on vapaa haluaa paeta, eihän vapaan tarvitse paeta mitään. Eihän.

Olen tullut siihen tulokseen että koska nyt on joulu, vaikka en ehkä halua tunnustaa viettäväni joulua, vaikka ehkä haluan paeta kaavamaista tapakulttuuria ja kuvittelen olevani vapaa kaikista kahleista, on kuitenkin täysin luonnollista ja hyvien tapojen mukaista toivottaa teille kaikille Oikein Hyvää Joulua!