torstai 17. toukokuuta 2012

Joutsenlampi


Eilen iltapäivällä tapahtui joutsenlammella kummia. En tiedä voiko havainnot liittää yhteen, mutta ajallisesti ne sopivat mainiosti kuvaan. Iltapäivällä kuului huuto: ”Älä mene sinne!” Suunnasta oli vaikea päätellä mistä ääni tuli, joten oletin että ehkä joku komentaa koiraansa tai jotain muuta vastaavaa. Hetken kuluttua kuului joutsenten hätääntynyttä ääntelyä ja muutama nousi lentoon. Ne lensivät ympyrän muotoista reittiä metsän takana ruovikon yllä ja lopulta kolme niistä lensi metsän päälle niin että näin ne tunnistettavasti aivan kameran kantaman etäisyydellä. Lento oli nopeaa enkä ehtinyt napata yhtään kuvaa siltä etäisyydeltä. Asia jäi vaivaamaan minua, sillä tiesin että rannassa rakennetaan pesiä ja todennäköisesti jopa haudotaan jo. Metsän takaa kuului ääniä, airojen kolinaa lasikuitua vasten. Juttu piti selvittää. 

Ruovikossa noin puolen kilometrin matkalla on ainakin kolme rakennelmaa joilla säännönmukaisesti istuu yksi joutsen paikoillaan. Niiden täytyy olla pesiä, sillä jos ne olisivat pelkkiä rantautumis- ja lepopaikkoja olisi niillä useita lintuja yhtä aikaa. Pesien edustalla vapaassa vedessä ui useita lintuja, joten paikalla on pesivien pariskuntien lisäksi myös muita. Kaikilla kolmella näköetäisyydellä olevalla pesällä makasi lintu, joten ainakaan näillä pesillä ei ollut kukaan käynyt. 

Mielenkiintoista on se että yhden oletetun pesän läheisyydessä on kolme joutsenta. Yksi istuu kaislakummulla ja kaksi ruokailee sen edustalla. Voiko samalla reviirillä olla kolme aikuista, harrastavatko joutsenet kimppakivaa vai onko kyseessä ydinperheestä poikkeava perhemuoto? 

Verkkomerkkejä ja joutsenia.
Siellä missä kyhmyt ja laulut uivat keskenään kuulostaa ääntelyn perustella olevan kalapaliikkia reviirin hallinnasta. Kyhmyjoutsenet katselevat kyräillen laulujoutsenia ja uivat uhkaavasti niitä kohti ajaen ne pois. Oletukseni siitä, että paikalla voisi pesiä myös laulujoutsenia, ei ole saanut vahvistusta. Toki keskustelin jokin aikaa sitten erään paikalla vierailleen lintubongarin kanssa ja hän kertoi pesänrakennuksesta. Lintuihmiset eivät kuitenkaan kerro aina tarkkoja tietoja toisilleen, joten saattoi olla että hän tarkoitti kyhmyjoutsenia vaikka keskustelimme myös laulujoutsenista. Lintuihmiset ovat salamyhkäistä porukkaa. 

Paikalla on nyt kuitenkin koko ajan ainakin kymmenen joutsenta, joten oletan että pesiä on jopa enemmän kuin mitä minä olen lyhyillä matkoillani havainnut. Näin suuri joutsenten määrä on kuitenkin aivan liikaa tälle alueelle, kaikkien pesintä ei tule onnistumaan tai poikasmäärät jäävät todella pieniksi. Ravinto ei riitä ja kun poikaset lähtevät pesältä ja reviirit sitä mukaa laajenevat syntyy yhteentörmäyksiä ja selkkauksia.

Veneet eivät liity eilisiin tapahtumiin.
Osa pesistä voi tuhoutua jo ennen kuin poikaset kuoriutuvat. Ennen kuin suojaava ruovikko kasvaa veden korkeuden vaihtelu ja ohi ajavien muskeliveneiden peräaallot saattavat hajottaa rakennelmat ja munat vierähtävät veteen. Tämä on mitä todennäköisintä sillä vedenpinnan korkeus vaihtelee kesäaikaan reilun puolen metrin verran tuulen suunnasta ja sademääristä riippuen, matalalla lahdella veneiden peräaallot iskeytyvät rantakaislikkoon loivina mutta korkeina maininkeina. Vaikka alue on määritelty luonnonsuojelualueeksi, ei veneilyä ole rajoitettu, eikä nopeusrajoituksista ole tietoakaan.    

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti