Kuu täytenä ja kirkkaana pilvien lomassa
takana tumma avaruus.
Synkkänä tulit sinä ja yö
mutta jälleennäkemisen ilo on valo
joka murtaa kovan kuoren kuin padon
josta suolaiset pisarat vuotavat, kyyneleet
kirkastaen ikävän harmaat silmät.
Rakkaus on kyynelten sade
jonka kuivatan suortuviesi kaarteisiin
juuri ennen kuin huultesi hopea
ratsastaa poskipäilleni
ja sitten tulee käsi.
On yö ja kaukana
pilvet paratiisin yllä.
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti