torstai 17. syyskuuta 2009

Ne joilla on siivet


Elämä opettaa lentämään riittävän matalalla. Kotka voi lentää korkealla pilvien yläpuolella, mutta se on suuri petolintu jolla on tarkka näkö. Kotka voi nähdä pienenkin saaliin korkeuksista ja syöksyä alas salamannopeasti. Ihmiseltä puuttuu tämä salamannopeus ja tarkkanäköisyys. Ihminen hahmottaa asioita hitaasti ja luo mielessään suuria kuvia ja kuvitelmia. Kotka keskittyy vain olennaiseen, se ei haaveile turhista. Se on realisti. Ihminen voi keinotekoisesti nousta nopeasti ilmaan, mutta alastulon on oltava hidasta ja harkittua, toisin kuin kotkalla.

Korkealta ihminenkin voi nähdä kauas, mutta kaukonäköisyydestä ei juuri ole saalistuksen kannalta etua. Näet saaliin, mutta kun ehdit paikalle, se on jo mennyt. Korkealta voi kuitenkin oppia näkemään asioita, joita ei muuten tiedä olevan olemassakaan. Astronautit ihastelevat maapallon kauneutta avaruusasemilla ja sukkuloissa. He oivaltavat, miten haavoittuva elämää ylläpitävä järjestelmä on. Kaikki ihmiset pitäisi raahata maata kiertävälle radalle, jos se johtaisi siihen että kaikki oivaltaisivat.

Maan pinnaltakin voi nähdä paljon. Voi nähdä taivaan ja tähdet, voi nähdä yli lentävät linnut ja pilvet. Tähtien määrä on muuttumaton, lintujen määrä muuttuu olosuhteiden mukaan. Joskus kun menen johonkin paikkaan, jossa ei ole lintuja lainkaan, paikka tuntuu aavemaisen autiolta ja tyhjältä. Ehkä eräänä päivänä taivaalla ei ole enää lintuja. Se on merkki jostain pysyvästä ja lopullisesta muutoksesta. Pilvet ovat joskus puhtaanvalkoisia, joskus harmaita ja mustia. Kun mustia pilviä nousee taivaalle, se on huono merkki. Silloin toivottavasti tulee myrsky, sillä jos ei tule, se voi tarkoittaa jotain todella pahaa ja lopullista. Myrkkypilvet voivat olla minkä värisiä vaan. Ne voivat olla punaisia, sinisiä, mustia tai vain tavallisen harmaita. Happosateen tunnistaa vasta kun se valuu päällesi. Kun puiden lehdet putoavat ja liukenevat maahan. Kun vihreä niitty palaa karrelle pisaroiden vaikutuksesta. Todennäköisesti emme näe tätä näkyä, sillä happi on loppunut jo sitä ennen ja me olemme tukehtuneet. Todennäköisesti emme edes tukehdu hapen puutteeseen, sillä ruoka loppuu ensin. Ehkä emme kuole edes nälkään, sillä puhdas vesi loppuu sitä ennen. Kuolemmeko janoon, emme varmaan sitäkään, sillä jotain muuta varmasti tapahtuu sitä ennen.

Ihminen on noussut nopeasti korkealle, mutta matka alas täytyy tehdä hitaasti. Me nousimme ylös ilman siipiä, niin meidän on tultava myös alas ilman siipiä. Ehkä kotka näkee, ehkä kotka voisi tehdä sen riittävän nopeasti. Mutta näkeekö ihminen ja ehtiikö hän alas ajoissa. Ja tietysti, onko hän halukas ja valmis laskeutumaan. Vain ne joilla on siivet voivat lentää, tiedämmekö me itse asiassa miten me pääsisimme takaisin alas maahan, vai leijummeko me ylhäällä siihen asti kunnes putken pää häämöttää ja painovoima vetää meidät takaisin luokseen.

Paratiisin taivaanrannassa häämöttää tummia raskaita pilviä. Tänään se tarkoittaa sadetta. On kylmää ja tuulista, niin tuulista että edes linnut eivät muuta tänään. Ehkä huomenna, aamulla, kun aurinko nousee ja on tyyntä, lentävät tuhatpäiset parvet kohti etelää. Jos ne eivät palaa se on huono merkki. Se on merkki siitä että jotain tapahtui jossain. Siksikö muinaiset ihmiset maalasivat kallioihin kuvia linnuista, että he tietäisivät mitä odottaa. Eläinten käyttäytymisestä voi päätellä paljon. Jos lintu ei tee pesää se tarkoittaa että ympäristö ei ole sovelias. Jos se tekee pesän mutta ei saa poikasia täytyy siihenkin olla syy. Jos poikasia on vuosi vuodelta vähemmän sekin kertoo jostain. Ja jos ei enää tule lintuja asiat ovat todella huonolla tolalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti