tiistai 22. maaliskuuta 2011

Luonnonsuojelu-uskon epäkohdista nauttiminen

Eilen luin kirjoituksen, jonka mukaan uskonto on kuolemassa sukupuuttoon. Yhdysvaltalainen Northwesternin yliopisto on tutkinut asiaa yhdeksässä maassa, Suomi mukaan lukien. Maalaisjärjellä ajatellen, ilman tutkimustakin, tämä on varmasti tosiasia. Eihän uskonto enää vastaa tavallisen ihmisen tarpeisiin. Homokeskustelu viimeistään on osoittanut että kristillinen liike on jäänyt kauas menneisyyteen tämän päivän elämästä, jossa vallitsevat ihmisoikeudet ja tasa-arvo.


Sama näyttää tapahtuneen myös luonnonsuojelulle, vai onko tämä vain minun kapea-alainen näkemykseni suuresta kokonaisuudesta? Esimerkiksi voisin ottaa rauhoitetun linnun, naakan. Saamani tiedon mukaan ”naakka on aiheuttanut jonkin asteista häiriötä monille”, tämä on suora lainaus saamastani viestistä ja että ”Varsinais-Suomessa naakka on maakuntalintu”. Onko se, että jonkin asteista häiriötä aiheuttava laji, tässä tapauksessa lintu, on aikanaan riipustettu maakuntavaakunaan, syy siihen että linnun ympäristölle ja muulle luonnolle aiheuttamaan tuhoon on suhtauduttava ymmärtämyksellä? Heraldisten symbolien palvonta ei minua kiehdo, minua kiehtoo monimuotoinen puhdas luonto. Aivan niin kuin minua ei kiehdo vanhoillinen raamatuntulkinta, mutta Jaakko Heinimäen blogikirjoitukset kiehtovat minua suuresti. 

Perinteinen uskonnollinen ajattelu on mielestäni vanhoillista ja niin on myös luonnonsuojelu, lähes uskontoon verrattava vanhoihin heraldisiin palvontariitteihin verrattava salaliitto luonnon monimuotoisuutta vastaan.

Tämähän on kuin Päivi Räsäsen ja, nyt eilen lukemiemme uutisten mukaan, kristillisen nuorisoliikkeen kanta seksuaalisiin vähemmistöihin. Kun raamatun voi tulkita näin, ja kun luonnonsuojelulaki on kirjoitettu näin, niin meidän täytyy ajatella näin. Homot on eheytettävä, koska raamatussa on kirjoitettu näin. ”Luonnonsuojeluväki”, niin kuin he itseään nimittävät, suojelee naakkaa koska se on ”rauhoitettu ja Varsinais-Suomen maakuntalintu”. Halleluja!

Lisäksi tämän väen mielestä ”pikkulinnut eivät naakkojen häädöstä hyödy mitään.” Mihin näiden ihmisten näkemys perustuu, eivätkö he ole nähneet mitä naakat tekevät pikkulintujen pesille ja poikasille? Missä luonnonsuojelun katedraalissa he suorittavat riittejään jos eivät tiedä mitä luonnossa todella tapahtuu? 

Minusta vertaus vanhoillisen kristillisen liikkeen ja luonnonsuojelijoiden välillä on perusteltu, nämä edellä mainitut tosiseikat osittavat sen.


Minulla on kokoelma naakkojen tuhoamia pikkulinnunpesiä jotka olen kerännyt pihamaaltani ja metsästä kun vahinko on jo tapahtunut. Olen halunnut säilyttää nämä pienten pesänrakentajien taideteokset heidän muistokseen. Olen kerännyt  pikkulintujen juuri lentoon lähteneiden poikasten runneltuja ruumiita pihamaalta ja metsästä aina kun olen paikalle sattunut ja aina paikalla tekijänä on ollut lauma naakkoja.  

Minulle on kerrottu ”parhaaksi mahdollisuudeksi yrittää vain sopeutua tilanteeseen ja nauttia lähellä olevasta hienosta luontoalueesta, vaikka se ei kaikilta osin ehkä olekaan omien toivomusten mukainen”. Siis minunko pitäisi hyväksyä tämä, kerätä pudotetut rikotut pikkulintujen kodit ja kerätä raadellut poikaset nauttien tästä hienosta luonnon tasapainottomuudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta joka on ihmisen rahoituspäätöksen syytä. Pyydätte minulta liikaa, sillä minä rakasta noita pieniä laulavia ystäviäni enemmän kuin ketään sellaista joka pyytää minulta tätä.

Nautittavaa varmaan kuitenkin riittää pienestä epäkohdasta huolimatta,” kirjoittaa minulle luonnonsuojelija. Minä en epäkohdista nauti, nautin luonnon monimuotoisuudesta ja tasapainosta jota ihminen ei ole typerillä päätöksillään horjuttanut. En nauti kristillisen uskon luomista epäkohdista enkä myöskään luonnon epäkohdista. Luonnonsuojelu-uskon aiheuttamista epäkohdista nauttiminen johtaa lopulta samaan lopputulokseen kuin mitä Northwesternin yliopisto tutkimus uskonnon osalta osoittaa. 

Vanhoillinen luonnonsuojelu kuolee sukupuuttoon ja tilalle tulee, toivon niin, uusi oikeudenmukaisempi ja tasa-arvoisempi tapa ihmisen suhtautua luontoon, olla osa sitä ja elää tasapainossa sen kanssa suojellen niin itseään kuin ympäristöään, sitä minkä osa hän on.

Taistelen loppuun saakka ja rinnallani on pieni joukko laulavia ystäviä, heitä joita rauhoituspäätökset eivät vielä ole pystyneet tuhoamaan.


.

8 kommenttia:

  1. Hei!
    Luonto on petoeläimiä täynnä, ja varpuslintujenkaan pesintä ei aina onnistu naakkojen, kissojen, pöllöjen ym. takia. Jos oikeastaan johonkin petoihin kuuluisi kiinnittää huomiota, se on kissa, joka ei alunperinkään kuulu luontoon ja aiheuttaa niin lintujen kuin pikkunisäkkäidenkin kuolemaa. Voi olla, että naakat ovat levinneet ihmisasutuksen myötä, mutta kuka voi sanoa/päättää että kun kerran naakat tuhoavat varpuslintujen pesiä niin meidän tehtävä on tuhota naakkojen pesiä. En ole tilannetta syvemmin tutknut, että aiheuttaako naakka tosiaan suuren ongelman tietyn lajin kannassa, jos näin on, niin sitten tulisi asiaa miettiä. Mutta pesiä tuhoutuu aina, oli naakkoja tai ei. Se kuuluu luontoon ja on osa sitä. Naakatkin ovat osa luontoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä sinusta tuntuisi istua iltaa kesäisessä puutarhassa kun neljäsataa naakkaa kirkuu lähimetsässä? Entä jos seuraat luontoa aktiivisesti nähdä miten systemaattisesti naakat hävittävät suurimman osan seudulla pesivien lintujen pesistä, syövät munat ja poikaset?
      Naakka kuuluu Suomen luontoon, mutta rauhoitettuna lintuna se lisääntyy ilman luonnollisia vihollisia. Haukka voi napata pari naakkaa, mutta muutaman sadan populaatiota sekään ei uhkaa. Variksia on vähän koska niitä saa ampua, miksi niitäkin ei sitten rauhoitettaisi.
      Pöntöissä pesivien lintujen pesintä onnistuu täällä, mutta kun poikaset lähtevät pesästä osa niistäkin syödään naakkojen toimesta. En rakenna enää linnunpönttöjä, harkitsen myös talviruokinnan lopettamista, turha houkutella paikalle pikkulintuja joilla ei ole täällä turvallista pesintämahdollisuutta. Kissat syövät lintuja talvellakin ja kesällä naakat terrorisoivat koko metsää.
      Kottaraisen pesintä on nyt onnistunut koska tikan hakkaamia sopivia koloja on runsaasti, naakka ei kottaraisen pesäkoloon mahdu. Mustarastaiden pesät hävitetään systemaattisesti, samoin räkättirastaiden, peippojen jne. Jopa kyyhkysen poikaset tapettiin. Yhtään uuttu- tai sepelkyyhkysen poikasta ei päässyt lentoon asti.
      Olen tullut siihen tulokseen että kun pikkulinnut häviävät täältä lähtevät myös naakat. Se lienee puiden kaadon lisäksi ainoa keino päästä niistä eroon.

      Poista
    2. Eli tavoitteesi on vain päästä naakoista eroon, sillä kolopesijöillä on vaikeuksia pesiä tavallisessa metsässä ja jos ne eivät saa pesäpönttöjä ihmisten avustuksella (tai no se kompoensoi sitä että ihmiset ovat hävittäneet vanhaa metsää)niin silloinhan niiden pesintä vasta epäonnistuukin. Eikä luontoa kuulu mielestäni ajatella niin, että miltä minusta tuntuu, kun naakat kirkuvat. Itse olen saanut olla pelastamassa räkättirastaan poikasia naakan hyökätessä pesään ja poikasten putoillessa sieltä alas (tiedän tunteen, itkuhan melkein tuli ja kirosin niitä naakkoja kyllä!), mutta täytyy miettiä tarkkaan kuinka paljon tietty laji aiheuttaa tuhoa ja hävitystä ja vaikuttaako se muiden lajien populaatiokantaan merkittävästi. Sillä on "vaarallista" lähteä keinotekoisesti vähentämään jonkun lajin kantaa, kun ei tiedä mitä seurauksia siitä voi olla koko ekosysteemiin (voihan olla, että jokin muu laji täyttää naakkojen ekolokeron silloin). Ja jos, lopetat talviruokinnan, niin se olisi harmillista mielestäni, sillä noin 80% linnuista kuolee muutenkin talven aikana (tarkka % riippuu lajeista)pakkasiin ja ravinnon puutteeseen. Näin niiden lisääntymismahdollisuudet huononevat entisestään.

      ps. Sinulla on hienoja kuvia ja on kiva lukea blogiasi :)

      t. Elisabet

      Poista
    3. Naakkapopulaation määrä täällä on suuri, niitä on täällä enemmän kuin mitään muuta lintulajia, onko se normaalijakauman mukaista? Talviruokinnalla on keskimäärin 300 lintua ja lajikirjon voit nähdä kuvistani. Naakkoja on kolme pesivää yhdyskuntaa noin 5 pesuetta per yhdyskunta. Jos jokainen naakkapariskunta saa viisi poikasta kolminkertaistuu naakkojen määrä joka vuosi. Syksyisin kun naakat kokoontuvat parviksi on niitä enimmillään jopa 400 lintua. Oletan että ensi syksynä määrä voi ylittää jopa tuhat jos kehitys jatkuu samanlaisena kuin tähän asti. Se on kestämätöntä luonnon monimuotoisuuden kannalta. En ole koskaan nähnyt mitään muuta paikallista lintulajia näin suurina parvina. Ainoastaan yli lentävissä kurkiauroissa voi olla satoja lintuja. Onko naakan rauhoitus siis luonnon monimuotoisuutta tukevaa? Mielestäni ei.

      Naakoilla ei juuri ole luonnollisia vihollisia, joten niiden pesintä onnistuu. Itsekin rastaan poikasta ruokkineena voit kuvitella miten paljon naakat tarvitsevat ravintoa ruokkiakseen pesueensa ja siihen ruokavalioon kuuluvat muiden lintujen munat ja poikaset. Naakat menestyvät täällä juuri siksi, että täällä on niin paljon muita pesiviä lintuja, jos niitä olisi vähemmän, olisi naakoilla vähemmän helppoa ravintoa eikä poikastuotto olisi niin suuri. Tämä on minun teoriani vuosien kokemuksella ja näissä olosuhteissa siis ainoa mahdollisuuteni vähentää naakkojen määrää juuri tällä alueella on heikentää niiden ravinnonsaantimahdollisuuksia jolloin poikasten määrä vähenee, kaataa ehkä muutama kolopesäpuu jolloin pesivien parien määrä vähenee.

      Lintujen talviruokinta ja pönttöjen rakentaminen on ihmisen puuttumista luonnon ekosysteemiin. Olen siis mahdollistanut naakkojen otolliset elinolosuhteet tukemalla pikkulintujen menestymistä alueella ja näin tuottanut lintujen ravintoketjussa naakoille pesintäajan tarpeellista lähiruokaa hyvän poikastuoton takaamiseksi. Kun lopetan ekosysteemiin vaikuttamisen, palautuuko luonnollinen tasapaino jää nähtäväksi.

      Poista
  2. Pönttöjä tarvitaan juuri siksi, että ihminen on tuhonnut niin paljon vanhaa metsää, jolloin koloja ei linnuilla ole luontaisesti. Pönttöjen laittamattomuutta ei voida perustella sillä, että se on ihmisen puuttumista, koska alunperinkin ihminen tuhosi ja puuttui kun lähes koko Suomen metsä on talousmetsää ja heikkoa kolopesijöille. Naakkojen elintapana on kulkea ja ruokailla suurissa parvissa ympärivuoden, siksi niitä nähdään kerralla niin suuri määrä. Ymmärrän sinua tiettyyn pisteeseen asti, mutta se että haluat varpuslintujen häviävän alueeltasi, jotta naakka häviäisi on aika hämmentävä ajatus, sillä silloinhan varpuslintujen pesintä kärsii enemmän ja niiden poikastuotto on tällöin 0, jos ne eivät löydä sopivaa pesäpönttöä/koloja (tiaiset, kirjosieppo..). Lähes jokaista suomessa pesivää rastaslajia on moninkertainen määrä verrattuna naakkojen parimääriin. Se ei tietenkään tee sitä ajatusta yhtään kivemmaksi, että ne syövät rastaiden poikasia. Kyse on pitkälti evoluutiosta ja millaiset sopeumat millekin lajeille on kehittyneet. Evoluutio on naakkojen osalta suosinut elinstrategiaa, joka meistä tuntuu aika paskamaiselta (mutta sille emme voi mitään.) Jos meillä olisi maa täynnä vanhaa metsää koloineen kaikkineen ja hyvine pesimäpaikkoineen varpuslinnuille, kyllä naakat (tai jokin muu laji) olisi kehittynyt ryöstelemään muiden pesiä sielläkin. (Enkä oikein ymmärrä mitä tarkoitat tuolla normaalijakaumalla.. luonnossa ei ole normaalijakaumia, tasapainoa, säännöllisyyksiä (tietynlaisina poikkeuksina ehkä myyräsyklit..)). Mutta tee toki kuten parhaaksi näet!

    -Elisabet

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt täytyy muistaa että tämä ei ole koko Suomi, enkä minä rakenna kaikkia Suomen linnunpönttöjä, mutta kantani on se, että siellä missä naakka pesii, ei kannata tukea pikkulintukannan menestymistä.

      Naakat eivät kulje suurissa parvissa ympäri vuoden. Pesintäaikaan täällä on vain pesiviä pareja tai kolmikkoja. Vasta kun poikaset lähtevät lentoon liittyvät naakat suuriksi parviksi. Parven koko kasvaa täällä kohtuuttoman suureksi koska naakkojen pesintä onnistuu pikkulintujen pesinnän ansiosta aina sataprosenttisesti.

      Tuo lauseesi: ”Jos meillä olisi maa täynnä vanhaa metsää koloineen kaikkineen ja hyvine pesimäpaikkoineen varpuslinnuille, kyllä naakat (tai jokin muu laji) olisi kehittynyt ryöstelemään muiden pesiä sielläkin.” pitää paikkansa, juuri vanhassa metsässä naakka terrorisoi muiden lajien pesintää. Vanha metsä on siis rauhoitetulle naakalle rauhoitettu pesintäpaikka ja pikkulintujen pöntöt kannattaa sijoittaa uuteen metsään, sinne missä naakka ei menesty jos haluat tukea pikkulintujen menestymistä etkä tuottaa naakoille lähiruokaa.

      Toivoisin tietysti että kaupungin alueille rakennettaisiin naakkojen pönttöjä. Täällä Salossa esimerkiksi Vuohensaaressa ruokitaan pikkulintuja, joten sinne voisi mainiosti sijoittaa pikkulintujen pönttöjen lisäksi naakkayhdyskunnan pönttöjä. Näin kesäteatterikävijät ja leirintäaluevieraatkin saisivat nauttia naakkojen pesinnästä luonnossa. On kohtuutonta että minä yksityisenä henkilönä yksityisessä metsässä saan yksin nauttia siitä.

      Poista
  3. Alkaa olla täälläkin päin mitta täynnä Naakkoja. Mikä piru niissä elää, kun niitä ei tapa mikään tautikaan. Ainakaan isossa mittakaavassa. Räkättirastas saa ajettua Variksen pois pesänsä luota, arvatkaapas saako Naakkaa ? Ei saa, hyvä ettei Naakka tapa räksää lennossa. Olenkin laittanut El Gamoon kiikarin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Naakkaterroristit tekevät saumatonta yhteistyötä pienissä ryhmissä toisin kuin varis, joka on enemmänkin yksinäinen saalistaja. Naakat ovat myös taidokkaampia lentäjiä kuin varis, joten naakat voivat ajaa jopa pienet haukat pois reviiriltään ja ilmeisesti myös pöllöt, sillä nykyisin naakka pesii lehtopöllön pöntössä, joten pöllöpoikuetta ei siitä kannata odottaa.
      Naakkojen pesimäalueelle ei siis kannata asentaa pönttöjä edes haukoille tai pöllöille lopputuloksena kun voi olla 4 - 5 uutta naakkaa pesintäkauden aikana.
      Räkättirastaiden ja pikkulintujen pesintä onnistuu vasta syksyllä kun naakat ovat saaneet poikasensa lentokykyisiksi ja lähteneet pesintäalueeltaan ravinnonhakuun laajemmalle alueelle. Tämä johtaa siihen, että pikkulintujen poikaset eivät ehdi kehittyä muuttokuntoisiksi ja yhä useammin jäävät talvehtimaan tänne.

      Poista