lauantai 5. maaliskuuta 2011

Usko, toivo ja mäntypuupistiäisen munanasetin



Eräänä päivänä pihaan ajoi auto, Jehovan todistajat tulivat käymään. Tuttuja kavereita, ensimmäinen kysymys oli: Mikä on valtakunnan hyvä uutinen? Mitä tuohon voi vastata, ei ole hyvää uutista juuri tällä hetkellä. Sitten he kysyivät: Kuka oli Jeesus? No, toki minä Jeesuksesta tiedän, olenhan hänestä jo lapsesta asti kuullut ja hän oli viisas empaattinen mies.

Jaakko Heinimäki sanoi, että Jeesukselle koti, uskonto ja isänmaa olivat hänen arvomaailmassaan listan loppupäässä. Jaakko on fiksu mies, hän sanoi sen minkä minäkin tiesin ja mikä Jeesuksen tarinan tuntien pitää varmasti paikkaansa. Ei Jeesuksella ollut kotia, tai oli toki isänsä ja äitinsä koti lapsena, ja sitten lopussa Taivaallisen Isän koti, mutta koko aikuisen ikänsä hän kiersi maailmalla puhumassa ihmisille. Jeesus puhui ja esitti vertauksia, mutta ei hän mikään kirkkouskovainen ollut, hänhän kaatoi pöytiä temppelissä sapattina eli oli varsin radikaali nuori mies. Isänmaata ei kiertolaisella ollut, olihan Palestiina silloin hyvin kansainvälinen ja Jeesus kulki niin siellä kuin muualla. Hän rikkoi aikanaan rajoja, oli ehkä juuri siksi kansan piirissä niin pidetty, mutta vihattu vallanpitäjien puolelta.

Jehovan todistajien mukaan valtakunnan hyvä uutinen on se että kristinuskoa saarnataan kaikkialla maailmassa. Ihan kivaa minusta, mutta jos ihmiset näkevät nälkää, jopa kuolevat nälkään, ja jos ihmiset ovat niin köyhiä ettei heillä ole varaa perustarpeisiin, niin kiinnostaako heitä joku tuhansia vuosia vanha kirja ja sanoma?

Jeesus ruokki viidellä leivällä ja kahdella kalalla, vai oliko se päinvastoin, kymmenen tuhatta ihmistä. Jehovan todistajat toivat minulle kaksi lehteä, joita ei voi edes käyttää sytykkeinä, ne menevät paperikeräykseen. Minulle tuputetaan sanomaa jonka sain jo lapsena ja jonka, anteeksi vaan, luulen tuntevani kohtuullisen hyvin vielä tänä päivänä ilman lehtiä ja mitäänsanomattomia kirjoituksia. Missä ovat leipä ja kala, ne joilla sanotaan ”vatsan kautta käy tie miehen sydämeen” -konsti toimii?

Hursti taitaa olla ainoa suomalainen joka tekee todellista Jeesuksen opin mukaista lähetystyötä. Toki joku seurakuntakin jakaa ruokaa, mutta Hursti, uskon niin, tekee sitä sydämestään. Toki köyhien auttamisestakin tulee bisnes näinä aikoina kun kansa laihtuu ja voi pahoin.

Jos pihaani kaartaisi auto, josta pomppaavat esiin Jaakko Heinimäki ja Harri Hursti, niin luulen että olisin myyty nainen. Jaakko puhuisi viisaasti ja kauniisti ja Harri tarjoaisi leipää ja kalaa, jos kaverit vielä pyytäisivät, että hei lähde meidän mukaan, niin minä lähtisin. Lähtisin niin kuin Pietari lähti Genetsaretin  järven rannalta Jeesusta seuraamaan.

Jaakko olisi se Usko, Harri olisi Toivo ja minä voisin olla sitten vaikka … kuski.

Mutta, koska tarina ei koskaan ole näin yksinkertainen, epäileväthän monet meistä vieläkin Raamatun tarinoiden todenperäisyyttä ja asettavat kyseenalaisiksi Jeesuksen olleen koskaan olemassa, tarina jatkukoon. Jehovan todistajat ovat Raamatun lisäksi ottaneet älykkään suunnittelun osaksi sanomaansa. Siis mitään evoluutiota ei ole olemassakaan, on vain älykästä suunnittelua. Minusta se tuntuu hiukan oudolta kun tarkkailen pihapiirin lintuja ja huomaan että älykäs ihminen, joka on löytänyt suunnittelun ei tajua että pihan lähimmäinen on fiksu ja filmaattinen. No, se siitä, olen viherpipertäjä ja hullu.

Herätkää lehti kysyy, onko mäntypuupistiäisnaaraan munanasetin sattuman seurausta vai suunnitelman tulos? Mitä luulette, onko se sattumaa? Kuinka monta mäntypuunpistiäiskantaa on kuollut sukupuuttoon ennen kuin evoluutio kehitti tämän mallin? 
Kuinka monta viestintä-alan toimijaa ja yritystä on mennyt konkurssiin tai sopeutettu globaaliin talouteen ennen kuin syntyi älypuhelin ja oliko se sattuman seurausta vai suunnittelun tulos?

Olen tuhma tänään. Minulla on mielestäni oikeus siihen, mutta saatte kivittää minut heti kun kalentereistamme löytyy yhteinen sopiva rako.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti