Politiikkaa, politiikkaa

Meillä Suomessa käydään nyt kiihkeää vaalikampanjointia. Ääniä kalastellaan ja uusia ystäviä kerätään niin teoilla kuin lupauksilla.

Jos mietin tätä lintuparatiisin kannalta, niin minäkin olen saanut uusia ystäviä viime aikoina. Ensi tulivat tiklit ja ainakin yksi niistä näyttää jääneen. Tällä viikolla tuli mustarastas, kottarainen ja tänään ensimmäistä kertaa tänä talvena myös kuusitiainen vieraili lintulaudalla. Niin ja tietysti ei saa unohtaa harmaapäätikkaa joka rakastui mätään omenaan. Myös urpiaiset vierailivat tavallista suurempana parvena ensimmäistä kertaa joulukuun jälkeen. Paikalla on notkunut vain kaksi uneliasta yksilöä koko talven yli.

Paikkalinnut ovat pysyneet uskollisina. Niin tiaiset, varpuset, sirkut kuin peipot ovat olleet päivittäisenä ilona. Naakatkin ovat alkaneet kokoontua puiden latvoihin entistä suurempina laumoina. Ja luonnollisesti käpytikat, närhet, varikset ja harakat pysyvät täällä siitäkin huolimatta että ruokapaikat on mitoitettu pienemmille linnuille.

Vaalikampanjoita käydään erilaisilla teemoilla joilla halutaan osoittaa välittämistä yhteiskunnallisista asioista ja kansalaisten hyvinvoinnista. Esiin kaivetaan myös vanhat hyvät teot, joilla yritetään osoittaa omaa kyvykkyyttä ja osaamista. Kun mietin tätä lintuparatiisin kannalta, olen tarjonnut linnuille ruokaa ja näin saanut heidän jakamattoman huomiosta. Mutta se toki ei yksin riitä, muutkin perustarpeet on huomioitava. Ympäristötekijöiden ja infrastruktuurin on oltava  myös kunnossa. Riittävästi tilaa lentää ja laulaa, monimuotoinen luonto, josta löytyy niin suuria kuin pieniä havupuita ja runsaslukuisesti lehtipuita. Aluskasvillisuudessa tulee olla monipuolisesti siemeniä tuottavia rikkakasveja ja humusperäistä maata jossa on paljon matoja ja kuoriaisia. Tarvitaan kosteikkoja ja ojia takaamaan monipuolinen hyönteiskanta ja kaikkea muuta.

Luulen että  elämisen perusedellytykset ovat hyvässä hoidossa tässä lintuparatiisissa ja lintujen laulusta voin päätellä että olen heidän äänensä ansainnut. Mutta toki pitää olla myös lupauksia miten parantaa olosuhteita ja elämänlaatua täällä. Asuntopolitiikka onkin ehdottomasti tärkein asia joka pitää saada kuntoon jotta linnut pysyvät tyytyväisinä. On siis investoitava uusiin linnunpönttöihin. 

Toinen merkittävä epäkohta on pikkulintujen turvallisuus. Naakkojen suuri määrä vaikeuttaa niiden elämää. Moni koti hajotetaan heti kun munat on munittu ja moni perhe menettää joko osan tai kaikki poikasensa ennen kuin lapset ovat edes lentokykyisiä. Tämän asian hoitaminen ei ole kovin yksinkertaista koska naakka on rauhoitettu lintu. Vaihtoehtoja toki on, kuten kaataa naakkojen pesäpuut, mutta silloin menetetään myös pesäkolot. Minulla onkin tähän toinen parempi ratkaisu – pesäkolojen eteen asetetaan verkot joiden silmäkoko on niin pieni että pikkulinnut voivat pesiä näissä koloissa, mutta naakat eivät enää pääse valtaamaan jo valmiita lähiöitä. Tämä ratkaisu tukee niin asunto- kuin turvallisuuspolitiikkaa, ja olen aivan varma että laulavat ystäväni tulevat pitämään tästä ratkaisusta.

Laulukonsertit alkavat olla huumaavia. Upeita sooloja ja vilkasta kilpalaulantaa. Metsästä kuuluu aaltoliikkeenomaista laulua. Nämä pienet ystäväni saavat laulaa, mutta eivät äänestää.

...