Nykyisten jo olemassa olevien yksityisten luonnonsuojelualueiden ylläpitoa tulisi tukea julkisin varoin. Nyt yksityinen suojelualue on omistajalleen vain riesa, hän maksaa siitä täyden veron, mutta ei useinkaan voi hyödyntää omistamaansa aluetta perinteisin elinkeinoin. Suojelualue jää näin hoitamattomaan luonnontilaan, jossa useat lajit eivät ehkä menesty jatkossa. Esimerkiksi linnuston suhteen voitaisiin tehdä paljon. Talviruokinta ja linnunpönttöjen asentaminen ja hoito jäävät kokonaan lintuharrastajien huoleksi. Lajiston monimuotoisuutta tukevaa työtä ei tehdä ja esimerkiksi rantojen umpeen kasvamisen myötä kahlaajat eivät menesty.
Yksityinen suojelualue voisi olla myös elinkeino tulevaisuudessa? Itse lintuharrastajana huolehdin niin talviruokinnasta kuin pesintämahdollisuuksista, mutta se on taloudellinen rasite, josta saan palkkioksi vain hyvän mielen ja muutamia lintukuvia.
Luonnonsuojelualueilla on jo nyt kokeiltu erilaisia hoitokeinoja, kuten rantaniittyjen laidunnusta, ruovikon leikkuuta ja käyttöä energianlähteenä tai rakennusmateriaalina. Panostamalla jatkossakin tällaiseen toimintaan voidaan luonnontila säilyttää ja tukea myös vanhoja elinkeinoja, kuten maatalous. Uudistuvan energian tutkimus- ja kehitystyö tältä osin on myös tärkeää ja voi tukea uusia elinkeinoja luonnonsuojelualueilla.
Perinteisen metsänhoidon sijaan voidaan näillä alueilla toteuttaa luonnon monimuotoisuutta tukevaa metsänhoitoa, jota nyt jo jossain määrin tehdään. Tämä voisi olla alueen omistajalle elinkeino tulevaisuudessa.
Itse haaveilen mahdollisuudesta että oman yksityisen luonnonsuojelualueen hoito voisi eräänä päivänä olla elinkeino. Nykyisten luonnonsuojelualueiden luontokin muuttuu uusien tulokaslajien myötä ja monimuotoisuutta voitaisiin jopa parantaa tekemällä systemaattista työtä sen hyväksi. Alueen omistajaa tulee tukea ja kannustaa luonnonsuojeluun ja rakentaviin toimenpiteisiin monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja parantamiseksi.
Miten pysäytetään Suomen luonnon köyhtyminen?
...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti