sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Passiivinen lääkkeiden väärinkäyttö

US Puheenvuoro 17.6.2012 00:00 Outi Hoikkala Ympäristö, luonnonsuojelu, etiikka, moraali, logiikka 12 kommenttia

Kun olen kirjoittanut hormoni- ja lääkeainejäämistä puhdistetuissa jätevesissä olen saanut kielteisen vastaanoton. Se kertoo mielestäni jotain yhteiskuntamme rakenteista. Kun puheenaihe kielletään, siihen ei vastata, sen merkitystä vähätellään tai sanotaan tämä ei kuulu tähän, on kyseessä jokin muu,  kuin avoin kriittinen analyysi aiheen tiimoilta.
  
Otan siis vertailukohdaksi passiivisen tupakoinnin. Tupakoinnin kielto sisätiloissa on tätä päivää, parveketupakoinnin kiellosta käydään kiivasta keskustelua ja tupakointi julkisilla paikoilla halutaan kieltää kokonaan. Tämä kaikki siksi että tupakoija jättää ympäröivään ilmatilaan näkyvän savun joka voi olla paikallaolijoille haitallinen. Savu on näkyvä esteettinen haitta jonka pitoisuuksista eri tiloissa ja tilanteissa ei ole tarkkoja mittaustuloksia mutta sen haitallisuus tiedostetaan. 
  
Kuinka moni suomalainen tupakoi? Miten paljon tupakansavua leviää ympäröivään ilmatilaan ja miten suuria vaikutuksia sillä voi olla muihin kansalaisiin? Onko tästä näyttöä? Entä vaikuttaako se pitkässä juoksussa ekosysteemin tilaan?

Kun ihminen syö lääkkeen, minkä tahansa lääkkeen, siitä imeytyy ruuansulatuskanavassa vain osa verenkiertoon. Vielä imeytymisen jälkeenkin lääkeaine erittyy elimistöstä virtsan ja ulosteiden kautta viemäriverkostoon. Viemäriverkoston kautta lääkeaine siirtyy vedenpuhdistamolle, jonka puhdistetussa jätevedessä on edelleen lääkeainejäämiä. Nämä lääkeainejäämät siirtyvät jätevedenpuhdistamolta vesistöön. 

Tämä vesistöön joutuva aine ei ole näkyvä haitta kuten savu ilmassa. Me uimme vedessä, lapset uivat vedessä, altistus ei ole suuri, ei näkyvä, mutta se on kuitenkin olemassa. Me juomme kaikki vettä jossa paikallisesti saattaa olla lääkeainepitoisuuksia, jotka todennäköisesti ja toivottavasti eivät ole merkittäviä. Olemme kuitenkin kaikki passiivisia lääkeaineiden käyttäjiä jossain määrin.

Lisäksi lääkeaineilla on vaikutus vesistön ekologiaan, kaloihin, sammakoihin, nilviäisiin ja bakteerikantaan. Onko se positiivinen, mielestäni ei, jos kalat ja sammakot tulevat sukupuolettomiksi, niin kuin ne tutkimusten mukaan tulevat. Nilviäisten lisääntymiskäyttäytyminen muuttuu ja bakteerikannat muuttuvat.  Bakteeri voi olla ihmiselle haitallinen, ei ehkä vielä mutta tulevaisuudessa.

Moni aikuinen on varmaan joutunut selittämään lapselle miksi vedessä ei voi uida, tai sitten hän on vaan kuitannut asian lauseella että ei voi uida, vesi on likaista. Toki lika on tietysti aivan eri asia kuin lääkeainejäämä tai siitä johtuva bakteerikannan muutos. Kulttuuriantropologi Mary Douglas lähestyykin aihetta kirjassaan Puhtaus ja vaara. Me länsimaissa pidämme tupakansavua likaisena, haitallisena ja terveydelle vaarallisena koska se on näkyvä haitta. Sen sijaan hormoni- tai lääkeainejäämä vedessä ei ole näkyvä haitta ja siksi se ei ole meille merkittävä. Lika ja vaara ovat jotain muuta.

Kyse siitä, miten suhtaudumme ongelmaan, on siis kulttuurilähtöinen asenne. Hyväksymme lääkeainejäämät koska näemme lääkkeen sairauksia parantavana, emme kiinnitä mitään huomiota ympäristölle aiheutuvaan ekologiseen haittaan tai omaan passiiviseen lääkeaineen väärinkäyttöön veden välityksellä, onhan aine näkymätön. 

Tähän loppuun voisin vielä heittää vertailun vuoksi kysymyksen, miten paljon suomalaiset tupakoivat ja miten paljon he käyttävät lääkeaineita? Kumpi on vakavampi haitta niin ympäristön kuin ihmisen kannalta?
Loppukevennyksenä linkki jossa hiukan tietoa siitä miten paljon suomalaiset käyttävät lääkkeitä ja onko lääkkeiden käyttö lopulta terveydeksi. Kannattaa tutustua Alli Puiravan muihinkin linkkeihin. 

Hyvää yötä ilman unilääkettä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti