Kun olen kirjoittanut hormoni- ja
lääkeainejäämistä puhdistetuissa jätevesissä olen saanut kielteisen
vastaanoton. Se kertoo mielestäni jotain yhteiskuntamme rakenteista. Kun
puheenaihe kielletään, siihen ei vastata, sen merkitystä vähätellään tai
sanotaan tämä ei kuulu tähän, on kyseessä jokin muu, kuin avoin kriittinen analyysi aiheen
tiimoilta.
Otan siis vertailukohdaksi
passiivisen tupakoinnin. Tupakoinnin kielto sisätiloissa on tätä päivää,
parveketupakoinnin kiellosta käydään kiivasta keskustelua ja tupakointi
julkisilla paikoilla halutaan kieltää kokonaan. Tämä kaikki siksi että
tupakoija jättää ympäröivään ilmatilaan näkyvän savun joka voi olla paikallaolijoille
haitallinen. Savu on näkyvä esteettinen haitta jonka pitoisuuksista eri
tiloissa ja tilanteissa ei ole tarkkoja mittaustuloksia mutta sen haitallisuus
tiedostetaan.
Kuinka moni suomalainen tupakoi?
Miten paljon tupakansavua leviää ympäröivään ilmatilaan ja miten suuria
vaikutuksia sillä voi olla muihin kansalaisiin? Onko tästä näyttöä? Entä
vaikuttaako se pitkässä juoksussa ekosysteemin tilaan?
Kun ihminen syö lääkkeen, minkä
tahansa lääkkeen, siitä imeytyy ruuansulatuskanavassa vain osa verenkiertoon.
Vielä imeytymisen jälkeenkin lääkeaine erittyy elimistöstä virtsan ja
ulosteiden kautta viemäriverkostoon. Viemäriverkoston kautta lääkeaine siirtyy
vedenpuhdistamolle, jonka puhdistetussa jätevedessä on edelleen
lääkeainejäämiä. Nämä lääkeainejäämät siirtyvät jätevedenpuhdistamolta vesistöön.
Tämä vesistöön joutuva aine ei
ole näkyvä haitta kuten savu ilmassa. Me uimme vedessä, lapset uivat vedessä,
altistus ei ole suuri, ei näkyvä, mutta se on kuitenkin olemassa. Me juomme
kaikki vettä jossa paikallisesti saattaa olla lääkeainepitoisuuksia, jotka
todennäköisesti ja toivottavasti eivät ole merkittäviä. Olemme kuitenkin kaikki
passiivisia lääkeaineiden käyttäjiä jossain määrin.
Lisäksi lääkeaineilla on vaikutus
vesistön ekologiaan, kaloihin, sammakoihin, nilviäisiin ja bakteerikantaan.
Onko se positiivinen, mielestäni ei, jos kalat ja sammakot tulevat
sukupuolettomiksi, niin kuin ne tutkimusten mukaan tulevat. Nilviäisten lisääntymiskäyttäytyminen
muuttuu ja bakteerikannat muuttuvat. Bakteeri
voi olla ihmiselle haitallinen, ei ehkä vielä mutta tulevaisuudessa.
Moni aikuinen on varmaan joutunut
selittämään lapselle miksi vedessä ei voi uida, tai sitten hän on vaan kuitannut
asian lauseella että ei voi uida, vesi on likaista. Toki lika on tietysti aivan
eri asia kuin lääkeainejäämä tai siitä johtuva bakteerikannan muutos. Kulttuuriantropologi
Mary Douglas lähestyykin aihetta kirjassaan Puhtaus ja vaara. Me länsimaissa
pidämme tupakansavua likaisena, haitallisena ja terveydelle vaarallisena koska
se on näkyvä haitta. Sen sijaan hormoni- tai lääkeainejäämä vedessä ei ole
näkyvä haitta ja siksi se ei ole meille merkittävä. Lika ja vaara ovat jotain
muuta.
Kyse siitä, miten suhtaudumme
ongelmaan, on siis kulttuurilähtöinen asenne. Hyväksymme lääkeainejäämät koska
näemme lääkkeen sairauksia parantavana, emme kiinnitä mitään huomiota
ympäristölle aiheutuvaan ekologiseen haittaan tai omaan passiiviseen lääkeaineen
väärinkäyttöön veden välityksellä, onhan aine näkymätön.
Tähän loppuun voisin vielä
heittää vertailun vuoksi kysymyksen, miten paljon suomalaiset tupakoivat ja
miten paljon he käyttävät lääkeaineita? Kumpi on vakavampi haitta niin
ympäristön kuin ihmisen kannalta?
Loppukevennyksenä linkki jossa
hiukan tietoa siitä miten paljon suomalaiset käyttävät lääkkeitä ja onko lääkkeiden käyttö
lopulta terveydeksi. Kannattaa tutustua Alli Puiravan muihinkin linkkeihin.
Hyvää yötä ilman unilääkettä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti