keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Klapi ei ole sama kaikille kaikkialla?

Vanha koirankoppi
Asun maalla, minulla ei ole koiraa, joten täytin vanhan koirankoppini klapeilla. Taustaa tapahtumaketjulle sen verran, että talvimyrsky kaatoi puita enemmän kuin puuvaja vetää. Halonhakkuun yhteydessä tarkkailen ympäristöäni ja hyysään heitteelle jätettyjä eläimiä. En vapaasta tahdostani vaan velvollisuudentunnosta sillä eläin näyttää kiintyneen minuun ja osoittaa selvää sosiaalisuuden tarvetta.

Asiasta kolmanteen olen nyt täysin varma siitä että maalla ja kaupungissa eivät päde samat säännöt, nimittäin kun kaupunkilainen muuttaa maalle hän luulee elävänsä pellossa. En tarkoita nyt itseäni vaan näitä 2000-luvun uusmaalaisia. 

Viikkojen ajan pyöri pihapiirissäni outo kissa. Kun kissa näytti kotiutuvan paikalle aloin kysellä naapureilta onko heillä kenties uusi kissa? Ei ollut, samainen outo kissa oli vieraillut myös naapurissa. Kissat alkoivat tapella reviireistään ja otimme asiaksemme ottaa yhteyttä eläinsuojeluvalvojaan. Kissa houkuteltiin häkkiin ja vietiin pois.

Tänään naapuri soitti, hän oli nähnyt kissan tassuttelevan tännepäin ja tunnin päästä se istui pihamaallani. Kissa oli hoitolassa rokotettu ja leikattu yhteiskunnan piikkiin. Yhteiskunnan piikkiin menivät myös matkakorvaukset kun kissa toimitettiin häkkeineen päivineen löytöeläinkotiin. Kuka maksoi viulut, on minulle arvoitus, mutta ilmaista se ei liene ollut.

Kuulin että paikkakunnalle on muuttamassa uusi perhe. Tontti on jo ostettu ja rakennustyöt käynnissä. Uudisasukkaat ovat kuulemma retostelleet että toivat jo tontille kaksi kissaa valmiiksi. Täytyypä polkaista auto käyntiin ja ajella vilkaisemaan onko perustus jo valettu ja minkälainen valmistalo perustuksille lasketaan.

Olen jo alkanut miettiä, että jos jossain vaiheessa innostun ostamaan asunnon kaupungista, niin minkälaisen eläintarhan vien kauppakirjankirjoitustilaisuudessa paikanpäälle. Vienkö sekarotuisen kennelin, troikan hevosia vai navetallisen lehmiä? Taidan sittenkin tyytyä viemään ensin vain kuusi munivaa maatiaiskanaa ja pari kukkoa. Ensimmäisessä muuttokuormassa menee tuore tunkio kukoille tepasteltavaksi.

Näppärä nelijalkainen varastaa kirjolohifileen lintuhaaskalta.
Lintuhaaska
Kun kaupunkilainen muuttaa maalle hän luulee että täällä eletään kuin pellossa. Maalaisille irvaillaan kaupungissa, joten lienee ihan oikeutettua että maalainen käyttäytyy kaupunkiin muuttaessaan samoin kuin kaupunkilainen maalle muuttaessaan. Onhan laki sama kaikille ja kaikkialla, vai onko? 

Koska tässä hauskassa tarinassani näyttäisi olevan piirteitä eläimen heitteelle jätöstä, lienee paikallaan ottaa yhteyttä viranomaisiin ja selvittää tapaus läpikotaisin. Minun lienee sekin tehtävä tässä samalla kun yritän kesyttää villiintynyttä vierasta kissaa joka syö lintuhaaskalle tarkoitetut kirjolohet.

Olenko veljeni vartija? En, minua vit***aa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti