Suuri invaasio

Tällä viikolla on tapahtunut suuri invaasio. Huhtikuun 5. päivä näin arviolta noin 30 eri lintulajia, joista osa jäi tunnistamatta lajilleen. Kaukana suon yllä liitelevä haukka oli vain haukka, viklot jäivät vain vikloiksi ja joutsen, pää siiven alla nukkumassa, oli vain joutsen.

Sinä päivänä tulivat myös ensimmäiset kurkiaurat. Osa lensi suoraan yli pohjoiseen, mutta yksi jäi pyörimään taivaalle ja laskeutui alemmas. Aura saattoi palaavat kurjet pesintäpaikalleen ja nousi sitten ylös ja jatkoi matkaa. Illansuussa rantaniityltä kuului jo tuttua kurkien ääntä ja pariskunta tepasteli rauhalliseen tahtiin rantaniityllä.

Kurkiauran tapa saattaa yksilöt pesintäpaikalleen on jo tuttu näky edellisiltä vuosilta, mutta silti se on yhtä hämmentävä kokemus joka vuosi. Sama näytelmä toistuu myös syksyllä kun pohjoisesta tuleva aura laskeutuu alemmas ja siihen liittyy siinä vaiheessa joko kolme tai neljä kurkea pesinnän onnistumisesta riippuen. Lintujen sosiaalisuus ja tapa huolehtia ryhmän, auran, jäsenistä, sekä navigointikyky löytää kaikki auran kurjet matkalla etelään, tekee minuun suuren vaikutuksen. Linnut ovat uskomattoman taitavia ja älykkäitä.

Nyt jo lähes kaikki linnut lentävät pareittain tai vielä parvissa. Yksin on vain pihajalavan latvassa aamuisin laulava pikkuvarpunen ja vasta palannut laulurastas. Uuttukyyhkyn ääni kuuluu metsästä ja vain yksi yksilö on näyttäytynyt kerrallaan, joten ehkä siltäkin puuttuu vielä puoliso. Sepelkyyhkyt tepastelevat viiden kuuden yksilön parvena, mutta niiden pesintä täällä taitaa olla vielä epävarmaa.

Mustarastasnaaraalla on ollut kolme kosijaa. Saapuneet peipot lentävät monilukuisena parvena, mutta täällä talvehtineet viherpeipot kulkevat pareittain. Näyttää peippojen parveen eksyneen myös muutama järripeippo matkalla pohjoiseen.

Tiaiset ovat nopeita liikkeissään, mutta metsässä niitä näkee pareittain valitsemassa sopivaa pesäpaikkaa. Kuusitiainen oli pitkään poissa, mutta palasi tänään. Kiireestä päätellen sillä taitaa olla pesäntekopari jossain.

Kevään ensimmäinen laulaja oli vihervarpunen. Parinmuodostus tapahtui jo varhaisessa vaiheessa. Reilu viikko sitten sairaan tai muuten vain väsyneen naaraan luona pyöri touhukas hiukan ehkä huolestunut uros. Muut lajitoverit kävivät myös tervehtimässä häntä aika ajoin ja minä luonnollisesti vartioin ettei naapurin kissa pääse tekemään pahojaan.

Kolmelle fasaaniurokselle ilmestyi myös kuin tyhjästä puolisot. Naisten saapuminen paikalle muutti kuitenkin käyttäytymistä merkittävästi. Talvella urokset tepastelivat rintarinnan ruokintapaikalle, mutta naisten tulo paikalle on herättänyt niissä vihamielisyyden toisiaan kohtaan. Kukot eivät enää viihdy yhdessä, juoksevat peräkanaa ja metsästä kuuluu armotonta riitelyä joko naaraista tai reviiristä.

Käpytikat lentävät nyt peräkkäin, ovat samassa puussa ja tulevat jopa samaan aikaan ruokintapaikalle. Talvella ne eivät koskaan tulleet yhtä aikaa. 

Keväänmerkit ovat siis selvät ja julistankin täten Lintuparatiisin kevään alkaneeksi suuren invaasion päivänä 5. huhtikuuta, vaikkakin västäräkkipariskunta on vielä saapumatta. 

.