Huomasin ilokseni että naapuri on kaivanut kuivatusojan aivan luonnonsuojelualueeni tuntumaan. Tämä on hyvä uutinen sillä nyt voin odottaa että muutama alueelta kadonnut laji voisi ehkä hetkellisesti palata.
Aikanaan kun alue ei vielä ollut suojeltu venereitti ruopattiin ja sen jälkeen paikalle ilmestyi niin harmaahaikaroita kuin pesivä viklopariskunta. Ruoppaus paljasti venereitin reunat ja kahlaajat pääsivät matalikolle ruokailemaan. Tätä iloa ei kestänyt montaa vuotta kun ruovikko taas levisi ja peitti rannat ja matalikon. Vikloperheeseen syntyi viisi lasta ja haikaroita oli satunnaisesti yhdestä viiteen kahlaamassa ja kalastamassa. Puhtaassa ruopatussa veneväylässä ui myös joutsenperhe ja joskus sen jälkiä näkyi venevalkamassa. Joutsenet rantautuivat ja makasivat heinikossa jättäen niin sulkasadon jälkiä kuin ulosteita.
Luonnonsuojelupäätöksen jälkeen ei ruoppausta enää ole voinut tehdä. Luvan siihen ehkä saisi mutta ruopattu pohjasedimentti tulisi kuljettaa pois alueelta ja läjittää riittävän kauas valuma-alueelta jotta saastunut sedimentti ei pilaisi suojelualueen puhdasta luontoa. Tällainen toimenpide on kallis ja minun näkemykseni mukaan se on jopa ympäristölle haitallinen. Jos saastunutta pohjasedimenttiä viedään alueelta pois puhtaalle maalle eikö se saastuta silloin myös puhtaan alueen luonnonsuojelualueen ulkopuolella, joten vahinko on kaksinkertainen?
Nyt kun veneväylää ei enää ole ruopattu ovat kahlaajat lähteneet, eikä joutsenperhekään enää ui kapeassa uomassa johon pitkät kaislat tuulen mukana kaatuvat. Nyt alueen vieressä on kuitenkin juuri kaivettu avoin kuivatusoja ja ensi kesänä siinä voi tavata pikkukahlaajia, ehkä joku jopa pesii alueella. Haikarat todennäköisesti tulevat vierailemaan ojassa ja jos oja onnistuu puhkaisemaan väylän matalikolle jopa joutsenet pääsevät rantautumaan. Viime kesänä joutsenpari nimittäin pesi matalikolla aivan nyt kaivetun ojan läheisyydessä.
Kun oman luonnonsuojelualueeni luontoarvot näin köyhtyvät ja lajien monimuotoisuus kärsii on samantekevää vaikka lajit vierailevatkin naapurin puolella. Tästä on lyhyt matka tarkkailemaan lintuja ja niiden mahdollista pesintää. Tärkeintä on kuitenkin että lintuja on, eihän taivaalla ole rajoja ja minulle riittää kunhan saan muutaman kuvan kokoelmiini. Olen joka tapauksessa joutunut kuvaamaan kaikki vesilinnut jo nyt luonnonsuojelualueeni ulkopuolella, joten mitään uutta vaivaa tästä ei synny.
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti