Laulujoutsenia Halikonlahdella. |
Kevään kuluessa on käynyt yhä selvemmäksi että tänä kesänä
täällä pesii enemmän joutsenia kuin koskaan ennen. Kyhmyjoutsen on ollut
jokavuotinen vieras, pesä ei ehkä ole sijainnut juuri täällä, mutta syksyllä
poikue ui kaislikossa sulkasadosta aina alkutalveen, siihen hetkeen kun tulee
jää ja on aika nousta siiville. Tänä vuonna paikalla mitä todennäköisimmin
pesii myös laulujoutsen, havaintoni mukaan ensimmäistä kertaa näillä sijoilla.
Vanha tuttavani orava muutti tänään poikasensa kanssa pihan
vanhaan linnunpönttöön, siihen jonka lentoaukosta keväällä pilkisti hevosen
hännänpää. Tämä pönttö tuli nyt siis käyttöön, toki se näyttää olevan varsin
pieni tässä vaiheessa kun poikanen on jo isokokoinen. Toki se on pienempi kuin
emonsa ja selvimmin sen tunnistaa lapsenomaisesta hännästään, josta puuttuu
vielä aikuisen tuuheus.
Oravaperheen uusi koti. |
Orava ei näytä olevan moksiskaan minusta ja puuhistani.
Pöntöstä pilkistivät kahdet hiukan uneliaat oravansilmät seuraten puuhiani
pihamaalla. Koska tänään on Esterin ja Essin päivä, olkoon tuo oravanpoikanen
nyt nimeltään Essi. Poikasen sukupuolella ei liene suurtakaan merkitystä nimeä
annettaessa ja jos tutustumme paremmin voi nimen aina muuttaa vaikka Eskoksi,
nuo alkukirjaimien äänteet ovat oletettavasti ne tärkeimmät jos hän sattuisi
oppimaan nimensä ja tulisi kutsuttaessa paikalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti