US Puheenvuoro 5.5.2012 18:19 Outi Hoikkala Ympäristö, talvivaara 13 kommenttia
Design By Nature - Carduelis chloris
Tarkkailen lintuja, joten olen eräänlainen asiantuntija, vaikken mikään virallisen viherpiperryksen suurin ystävä olekaan. Vuosittain tällä alueella kuolee satoja lintuja lajiin, sukupuoleen tai rauhoituspäätöksiin katsomatta. Suurin osa kuolee jo poikasvaiheessa tai munavaiheessa ennen kuoriutumistaan. En tiedä miten tämä virallisesti tulkitaan, voidaanko muna jo laskea potentiaaliseksi kuoriutuvaksi poikaseksi ja missä vaiheessa haudontaa sikiö on saavuttanut sen vaiheen että munan ryöstö voidaan katsoa aborttilainsäädännön mukaiseksi laittomaksi abortiksi eli tässä tapauksessa linnunpojan murhaksi. Lainsäädännön mukaan linnuille on taattava pesintärauha, joten jos ihminen rikkoo linnunpesän tai ryöstää munat saa hän siitä ankaran rangaistuksen. Jos ryöstön tekee joku muu eläin, laki ei puutu asiaan.
Suurimman osan munista ja poikasista syövät naakat. Jos jokaiseen naakanpesään viedään edes yksi linnunpoika per päivä pesintäkauden aikana, on kuolleiden lintujen määrä reilut 200 per kaksi viikkoa, joka on minimaalinen aika saada omat poikaset lentokykyisiksi. Munien ryöstö aloitetaan jo ennen tätä ja jatkuu siihen asti kunnes poikaset ovat riittävän vahvoja lentämään pois alueelta, joten kokonaismäärä on helposti tuplat eli noin 400 tapettua pikkulinnun poikasta.
Kissat metsästävät alueella päivittäin. Jos kissoja on kolme, kuten havaintoni mukaan on ja ne syövät keskimäärin vaikka vain yhden linnun per viikko tekee se vuodessa yli 150 tapettua lintua. Tämäkin on hyvin minimaalinen arvio, mutta mennään tällä.
Varikset ja harakat ryöstävät pesiä ja syövät poikasia satunnaisesti. Lintujen harvalukuisuuden perusteella voisin tehdä minimalistisen arvion noin 30 tapettua lintua per vuosi.
Varpushaukka ja –pöllö vierailevat paikalla satunnaisesti, joten voisin arvioida niiden syövän täällä vain joka kolmas päivä ympäri vuoden, joten sanotaan että niiden ruuaksi menee noin 200 lintua per vuosi.
Muilla haukoilla on suuremmat reviirit ja ne ruokailevat täällä muita lintuja napsien ehkä maksimissaan 30 päivää vuodessa, joten lintu per päivä laskelmalla ne popsivat tuon 30 lintua per vuosi.
Luvallisen sorsastuksen loppusaldo on tietysti metsästäjien salaisuus, mutta arvioin että he saavat vuodessa noin 30 – 50 paistia. Salametsästäjät vievät todennäköisesti saman verran, joten lintuja tapetaan maksimissaan 100 kappaletta.
Erilaisissa onnettomuuksissa kuolee ehkä noin 50 yksilöä ja sairauksiin ehkä saman verran.
Pikaisesti yhteenlaskettuna tällä alueella kuolee vuosittain noin 960 lintua ja jos vielä arvioidaan jotain oravan ja supikoirien kolttosille päädytään noin tuhanteen kuolleeseen yksilöön per vuosi. Oletan että Talvivaaran kaivosalue on ainakin kymmenen kertaa suurempi kuin tämä alue jolla minä häärin lintujen parissa, joten tällä matematiikalla Talvivaaran kaivosalueella voi kuolla vuodessa 10000 lintua ja se on edelleen samalla tasolla kuin tämä lintuparatiisi.
Eroavuuksia toki on. Talvivaara on kaivosaluetta eikä näin ollen lintujen luontaista elinympäristöä, joten olettaa voi ettei siellä edes ole niin paljon lintuja. Jo se että alue ei ole jonkin lajin luontaista elinympäristöä on lajille suuri riski. Eiväthän hanhetkaan saisi laiduntaa Espoon Tapiolassa, vaikka vanhan muistini mukaan Espoon nurmikentät ovat mitä mainiointa aluetta hanhien laiduntamiseen. Paikallisena kuriositeettina mainittakoon että täällä laiduntavat hanhet ovat olleet Wiurilan golfkentällä riesana, vaikka kentällä on ihania lammikoita pulahtaa uimaan ruokailusession yhteydessä. Pitäisikö pallonlyönti kieltää hanhiparven ruokailuaikaan, aivan niin kuin Talvivaaran kaivos halutaan sulkea, miksi kukaan ei piperrä tämän asian vuoksi?
Lopuksi haluan vielä muistuttaa että en tässä yhteydessä ota kantaa Talvivaaran ongelmiin, jotka toki ovat todellisia. Yrittäjällä on riskinsä, virkamiehet ja päättäjät ovat tämänkin tilanteen tällaiseksi pipertäneet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti