Talviruokintakausi alkoi 14. marraskuuta ja lieveilmiönä paikalle pesiytyivät myös kissat. Tapaturmilta ei ole vältytty ja niinpä yksi fasaaninaaras on jo joutunut afrikkalaisperäisten petojen suuhun. Fasaanit osoittavat kuitenkin vankkaa yhteisöllisyyttä, aina joku kukoista istuu puussa vartioimassa ympäristön turvallisuutta.
Tästä käytännöstä hyötyvät kaikki. Myös pikkulinnut pakenevat paikalta äänekkään varoitusäänen kuullessaan. Ääni on niin voimakas että kuuluu sisälle asti, joten myös minä pysyn hyvin ajan tasalla ruokintapaikan tilanteesta.
Villi lihaksikas kissanrontti ei lintuja pelkää, joten tarvitaan oven narahdus ja ärtyisä naisenhahmo karkottamaan peto pihapiiristä. Tämän villipedon päivät ovat kohta luetut, hän siirtyy joko löytöeläintarhan kautta uuteen kotiin tai jos rontti ei sovellu ihmisen parhaaksi ystäväksi siirtyy se autuaammille metsästysmaille. Jos minulla olisi suhteita taivastenportin avaimenhaltijaan, ehdottaisin kissalle sitä kuumempaa paikkaa, mutta tämä näkemykseni on toki kovin yksipuolinen, sillä vikahan ei ole itse kissan.
Ihmiset ottavat söpöjä kissanpentuja lemmikeikseen, kyllästyvät niihin kun ne kasvavat suuriksi ja lopulta kissat jäävät heitteelle. Luonnossa kissa pärjää saalistusviettinsä turvin ja käyttäytyy siis luonteelleen ominaisella tavalla. Vika on siis ihmisen, tuon petollisen olennon, joka kesytti kissan, toi sen tänne vieraalle maalle ja pitää sitä lemmikkinään niin kauan kuin hänelle sopii.
Koirat on pidettävä kytkettyinä vaikka tottelevainen koira pysyisikin omistajansa hallinnassa. Kissaa taas saa pitää vapaana vaikka se ei käskyistä piittaa ja otollisissa olosuhteissa käyttäytyy kuin peto. Heitteelle jätettynä kissa villiintyy, jalostusasteesta riippuen sopeutuu ja tulee kohtuullisen hyvin toimeen luonnossa. Lintuparatiisiin ei tämä villiintynyt tulokaslaji kuitenkaan sovi.
Ihmettelen kovasti miksi fasaaneja on alettu vihata niin paljon. Syy taitaa olla perisuomalainen kateus. Fasaani on tulokaslaji, mutta tietääkseni fasaani ei saa aikaan mitään peruuttamatonta haittaa luonnossa. Täällä fasaanien määrä on lisääntynyt huomattavasti, mutta siinä on myös etunsa. Fasaanit soveltuvat hyvin pihan vahtikoiriksi ja jos fasaanien määrä pihamaalla kasvaa liian suureksi voi ne hyödyntää hyvänä ja terveellisenä lähiruokana. Näin lintujen ystävänä se voi toki olla hiukan hankalaa, nimittäin fasaanit alkavat kesyyntyä nekin ja kuka sitä nyt omia lemmikkejään lahtaisi. Ehkä asiaan löytyy kuitenkin ratkaisu läheltä, joku asiaan vihkiytynyt tuttava tai naapuri voi hoitaa sen ikävämmän puolen ja jonain päivänä on pöydässäni makoisa fasaanipaisti.
Ammutaanhan niitä hevosiakin ja kiinalaiset syövät koiria.
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti