Montako litraa sekunnissa?

”Koko valuma-alueen maankäytön aiheuttamasta ravinne- ja kiintoainekuormituksesta vain murto-osa päätyy lopulta tiettyyn järveen, kun taas rannanläheinen maankäyttö muuttaa vesielinympäristöä ja voimistaa vesien ravinnepitoisuuksia,” kerrotaan tutkija Janne Alahuhdan vasta valmistuneen väitöskirjan esittelytekstissä. Lukematta koko väitöskirjaa läpi voisi tästä päätellä, että maatalouden ja haja-asutusalueiden ravinnekuorman vaikutusta vesistöjemme tilaan on liioiteltu. Sen sijaan rannanläheinen maankäyttö eri muodoissaan vaatii tarkempaa tarkastelua muunkin kuin pelkästään ravinnekuormituksen osalta. 

Salon jätevedenpuhdistamo sijaitsee Halikonlahden rannalla ja puhdistettu vesi lasketaan nykyisin suoraan tähän matalaan merenlahteen. Puhdistusprosessi poistaa vedestä kaikki ravinteet ja fosforin, mutta hormonit ja lääkeainejäämät jäävät puhdistettuun veteen. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan lääkeainejäämien on todettu vaikuttavan nilviäisten lisääntymisjärjestelmään ja kalojen aivoihin. 

Salossa jätevedenpuhdistamon laskuvesien alapuolella sijaitsee Viurilanlahden Natura- ja luonnonsuojelualue. Alue on määritelty arvokkaaksi lintuvesialueeksi ja osin suojeltu arvokkaana luontotyyppinä. Tämän arvokkaan lintuvesialueen vesistöön siis lasketaan kaupungin puhdistetut jätevedet hormoni ja lääkeainejäämineen. 

Nyt, uuden jätevesilain myötä puhdistettava vesimäärä lääkeaine ja hormonijäämineen lisääntyy, kun koko talousalueen haja-asutusalueen jätevedet kerätään umpisäiliöihin ja kuljetetaan jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi. Haja-asutusalueiden jätevesilain myötä siis rannanläheisen maankäytön vesistöjä kuormittava vaikutus lisääntyy, sillä lienee valtakunnallisestikin täysin normaalia, että puhdistetut jätevedet lasketaan vesistöihin. 

Salon kohdalla tilanteesta tekee arveluttavan se, että puhdistamon alapuoleiset alueet ovat arvokkaita suojelualueita. Se, että tutkimuksissa on todettu lääkeainejäämien vaikuttavan nilviäisiin ja kaloihin, vaikuttaa ravintoketjun kautta luonnollisesti myös suojelun kohteena oleviin lintuihin. 

Tutkimuksissa ollaan yleensä huolestuneita vain siitä miten haittavaikutukset voivat vaikuttaa ravintoketjun kautta ihmisiin. Salon tapauksessa, kun kyse on arvokkaista lintuvesialueista, tulisi meidän olla huolestuneita myös haittavaikutuksista suojelun kohteena oleviin lintuihin. 

Soveltuuko tällainen alue edes Natura- ja luonnonsuojelualueeksi?

Montako litraa sekunnissa laskemme hormonipitoista vettä lintudirektiivin nojalla suojeltujen luonnonsuojelualueiden vesistöihin?

Ovatko haja-asutusalueiden hajautetut päästöt sittenkään niin suuri ympäristöriski kuin urbaanien keskittymien aiheuttamat ekologiset haitat?