maanantai 26. syyskuuta 2011

Viljo Kajavaa mukaellen

Me emme voi tietää mitä lehmän sydän tuntee,
kun ruoho ei enää kasva
ja edessä on avoin veräjä.

Yhtä vähän me tiedämme toisistamme,
yhtä vähän mistään elollisesta maan päällä,
kun ne saavuttavat määränpään.

Lehmän elämä ja linnun lento
ovat yhtä huikaisevia, yhtä uljaita 
ja valokuvan arvoisia. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti