Kyntää ja kylvää

Raamatun mukaan Jeesus sanoi: ”Katsokaa taivaan lintuja. Ne eivät kynnä eivätkä kylvä…”. Vietettyäni nyt muutaman viikon Hemmon kehitystä ja tapoja seuraten olen tullut siihen tulokseen että tuo lause on joko tulkittu tai käännetty virheellisesti. Ehkä ihmisen käsitys kyntämisestä ja kylvämisestä on muuttunut vuosisatojen saatossa tai sitten kielen rakenne ja sanasto on muuttunut niin paljon että lauseen alkuperäinen merkitys ei enää täysin avaudun nykyihmiselle.

Kuten ahkera lukija muistaa, tein Hemmon kanssa alussa kokeen. Syötin hänelle ruuan mukana siemeniä. Myöhemmin Hemmo on syönyt mansikoita ja ulosteen mukana tulee aina siemeniä valmiissa lannoitekapselissa. Mitään suoranaista todistusaineistoa siemenien itämisestä minulla ei toki vielä ole, mutta metsässä on paljon metsämansikkaa ja marjapensaita. Metsämansikka on levinnyt laajalle alueelle ja mukana on joskus myös muita mansikoita, jotka maultaan ja kooltaan poikkeavat selvästi luonnonvaraisesta metsämansikasta. Ihmettelin joskus mistä nämä marjat tänne ovat tulleet, mutta selitys taitaa olla linnuissa.

Metsässä on myös kaikenlaisia, nyt jo suuria, marjapensaita. On mustia, punaisia ja jopa valkoisia herukoita, joita täällä ei ole koskaan ollut edes puutarhassa. Puutarhan vanhat pensaat on jo kaivettu pois tuottamattomina, mutta metsässä on puiden alla suuria hyvinvoivia pensaita, joista voi kerätä nopeasti ämpärillisen marjoja. Löytyy myös karviaismarjaa, vadelmia, jopa omenapuita paikoista joissa niitä ei pitäisi olla.

Lähes joka kevät puutarhan nurmikolle ilmestyy joku outo uusi kukka. Osa vanhoja jalostettuja puutarhalajeja ja osa eteläisiä lajikkeita joita täällä ei ennen ole ollut. Minun käsitykseni on että linnut ovat ne tänne kylväneet. Ne syövät marjat yhtäällä ja lentävät toisaalle kylvämään. Näin lintujen muuttoreitillä kasvit siirtyvät paikasta toiseen ja vuosien saatossa, jos maaperä on otollinen, on linnuilla aina ravintoa saatavana matkallaan. Jos ilmastonmuutos on totta ovat linnut viisaasti siirtäneet syötäväksi kelpaavat lajikkeet uusiin paikkoihin ja niillä on näin hyvät edellytykset selviytyä muutoksista.

Mitä kyntämiseen tulee olen näkevinäni merkkejä siitäkin. Linnut kaivavat taidokkaasti matoja maasta. Ne työntävät nokkansa syvälle multaan ja jos multa on pehmeää ne möyhivät maata nokallaan huitoen. Tämä ei tietysti vastaa nykyihmisen käsitystä teollisesta maataloudesta, mutta esimerkiksi minä kaivaessani Hemmolle matoja olen tullut kääntäneeksi itselleni kohtuullisen kokoisen uuden kasvimaan. Ihmisen ja linnun tavat kyntää poikkeavat toisistaan, mutta lopputulos on sama – käännetty maa joka tuottaa ravinnon.

Jeesus kehotti meitä katsomaan taivaan lintuja. Seurattuani nyt niitä niin läheltä kuin hiukan etäämmältä alan ymmärtää tämän vertauksen viisauden aivan uudella tavalla. Ihminen kyntää ja kylvää suuressa mittakaavassa teollisesti ja näin altistaa niin ympäristön kuin itsensä alttiiksi tuholle ja katastrofeille. Jos suuria viljelmiä tuhoutuu luonnonkatastrofeissa vaikuttaa se koko ihmiskunnan ravinnon saantiin. Jos lintujen yksi pieni viljelmä siellä täällä ei onnistu tai tuhoutuu on ruokaa kuitenkin saatavilla jossain toisaalla. Koko luonto lintujen muuttoreiteillä on niille viljelysmaata ja tarpeen tullen ne voivat lentää seuraavaan paikkaan ruokailemaan.

Me ihmisetkin olemme alkaneet entistä enemmin kiinnostua lähiravinnosta ja paikallisesta tuottamisesta pienissä yksiköissä. Katsomalla taivaan lintuja ja kaivettuani matoja Hemmolle on minullakin nyt pieni yksikköni. Jos tämä yksikkö menestyy on siitä iloa monille, jos se tuhoutuu se ei ole suuri katastrofi.

.