24.7.2012 21:16 Outi Hoikkala Ympäristö, luonnonsuojelu, itämeri, maatalous 20 kommenttia
Itämeren pelastamiseen käytetään paljon aikaa ja resursseja mutta silti tulokset antavat odottaa itseään. Uutisoinnissa minua oudoksuttaa se että ainakin Suomessa syyllinen näyttäisi olevan yksinomaan maanviljelijä. Teksteissä vilahtelee usein maininta maatalouden ravinteet, lannoitus ja viljelijän tekemiset. Toisaalta kuitenkin mainitaan että Suomen peltomaassa on typpeä ja fosforia kymmeniä prosentteja vähemmän kuin 1900-luvun puolivälissä, keinolannoitteita käytetään säästeliäämmin ja täsmälannoituksella ravinteet saadaan yhä tarkemmin muuttumaan sadon muotoon.
Maatalouden lannoitteiden käyttö ja tuotannon tehostaminen ovat kuitenkin seuraus kasvaneesta ravinnontarpeesta, varsinainen syy tähän on se että ihminen syö. Jos ihminen lopettaisi syömisen, ei tehokasta tuotantoa teholannoitteineen enää tarvittaisi ja näin pelastuisi niin Itämeri kuin koko maailma.
Meillä on käytössämme monenlaisia mittareita. Voimme mitata hiilijalanjälkemme, vesijalanjälkemme ja nyt myös orjajalanjäljen. Meillä on myös uusia mainioita tilastoja suomalaisten mielenterveyden jakaumasta alueittain. Vastaavia jalanjälkimittareita ja tilastollisia jakaumia lienee mahdollista tehdä myös muista yksityiskohdista, joista tässä mieleen tulee ravinnekuormitusjalanjälki.
Ravinnekuormitusjalanjäljen jokainen voisi laskea itse itselleen, mutta sen lisäksi voisi olla eräänlainen maaorjajalanjälki, jolla määriteltäisiin suomalaisten maaorjatarve alueittain. Maaorjatarpeen kautta selviäisi myös alueellinen vaikutus valtakunnalliseen ravinnekuormitukseen käytetyn ravinnon määrän perusteella. Näitä mittareita soveltaen voisimme jatkossa myös arvioida lähiruokabisneksen tarpeet, mahdollisuudet ja haasteet sekä vertailla erilaisten toimenpiteiden ympäristövaikutusta.
Tällaisten sovellusten aikaansaaminen ei liene meille suomalaisille ongelma, onhan nyt jo vapaalla jalalla ja vapautumassa ohjelmistosuunnittelijoita IT -alalta. Muutama bittinikkari puuhastelee tällaiset ohjelmistot tuota pikaa.
Eikä näiden ohjelmistojen tarvitse olla edes yhteiskunnan vastuulla tai yhteiskunnan varoin suunniteltuja. Rovion kaltainen pelifirma voi tehdä näistä älypuhelinsovelluksen vaikkapa Jollan uuteen Meego -puhelimeen. Pelin jännittävyyttä voidaan lisätä yksityiskohdilla, joilla mitataan vaikka sitä mitä vaikutuksia hiili- ja vesijalanjälkeemme on sillä jos pääkaupunkiseudun kerrostaloissa rehottavat kannabisviljelmät muutetaan yrttitarhoiksi. Tilastotietoa tähän voisi saada poliisiviranomaiselta, jolloin myös virkavalta pääsee mukaan peliin.
Kaupunkien ituhipit voisivat alkaa laskea miten paljon maaorjajalanjälkeään he voisivat pienentää perustamalla kasvimaan kerrostalonsa katolle ja mikä vaikutus sillä olisi ravinnekuormitusjalanjälkeen ja ennen kaikkea mitä se vaikuttaisi Itämeren tilaan. Tällainen ravinnontuotannon kilpailutilanne vaikuttaisi myös ravinnon hintaan, muokkaisi kaupunkimiljöötä ja sen ekosysteemiä terveellisempään suuntaan, olisihan kaupungissa silloin monimuotoisempi biotooppi, terveellisiä siitepölyjä ja pölyttäjiä.
Loppukaneettina vielä että tämä jalanjälkipelisovellus voisi olla se suomalainen innovaatio joka tekee Suomesta vihreän teknologian edelläkävijän yhdessä tuulimyllyjen, aurinkopaneelien ja monien muiden vihreiden sovellusten kanssa.
Koska tässä näyttäisi olevan kyseessä vihreä innovaatio, annan idean tässä vapaasti kaikkien käyttöön sillä edellytyksellä että sovellus toteutetaan Suomessa suomalaisin voimin ja koituu kansantaloutemme yhteiseksi hyväksi.
Maatalouden lannoitteiden käyttö ja tuotannon tehostaminen ovat kuitenkin seuraus kasvaneesta ravinnontarpeesta, varsinainen syy tähän on se että ihminen syö. Jos ihminen lopettaisi syömisen, ei tehokasta tuotantoa teholannoitteineen enää tarvittaisi ja näin pelastuisi niin Itämeri kuin koko maailma.
Meillä on käytössämme monenlaisia mittareita. Voimme mitata hiilijalanjälkemme, vesijalanjälkemme ja nyt myös orjajalanjäljen. Meillä on myös uusia mainioita tilastoja suomalaisten mielenterveyden jakaumasta alueittain. Vastaavia jalanjälkimittareita ja tilastollisia jakaumia lienee mahdollista tehdä myös muista yksityiskohdista, joista tässä mieleen tulee ravinnekuormitusjalanjälki.
Ravinnekuormitusjalanjäljen jokainen voisi laskea itse itselleen, mutta sen lisäksi voisi olla eräänlainen maaorjajalanjälki, jolla määriteltäisiin suomalaisten maaorjatarve alueittain. Maaorjatarpeen kautta selviäisi myös alueellinen vaikutus valtakunnalliseen ravinnekuormitukseen käytetyn ravinnon määrän perusteella. Näitä mittareita soveltaen voisimme jatkossa myös arvioida lähiruokabisneksen tarpeet, mahdollisuudet ja haasteet sekä vertailla erilaisten toimenpiteiden ympäristövaikutusta.
Tällaisten sovellusten aikaansaaminen ei liene meille suomalaisille ongelma, onhan nyt jo vapaalla jalalla ja vapautumassa ohjelmistosuunnittelijoita IT -alalta. Muutama bittinikkari puuhastelee tällaiset ohjelmistot tuota pikaa.
Eikä näiden ohjelmistojen tarvitse olla edes yhteiskunnan vastuulla tai yhteiskunnan varoin suunniteltuja. Rovion kaltainen pelifirma voi tehdä näistä älypuhelinsovelluksen vaikkapa Jollan uuteen Meego -puhelimeen. Pelin jännittävyyttä voidaan lisätä yksityiskohdilla, joilla mitataan vaikka sitä mitä vaikutuksia hiili- ja vesijalanjälkeemme on sillä jos pääkaupunkiseudun kerrostaloissa rehottavat kannabisviljelmät muutetaan yrttitarhoiksi. Tilastotietoa tähän voisi saada poliisiviranomaiselta, jolloin myös virkavalta pääsee mukaan peliin.
Kaupunkien ituhipit voisivat alkaa laskea miten paljon maaorjajalanjälkeään he voisivat pienentää perustamalla kasvimaan kerrostalonsa katolle ja mikä vaikutus sillä olisi ravinnekuormitusjalanjälkeen ja ennen kaikkea mitä se vaikuttaisi Itämeren tilaan. Tällainen ravinnontuotannon kilpailutilanne vaikuttaisi myös ravinnon hintaan, muokkaisi kaupunkimiljöötä ja sen ekosysteemiä terveellisempään suuntaan, olisihan kaupungissa silloin monimuotoisempi biotooppi, terveellisiä siitepölyjä ja pölyttäjiä.
Loppukaneettina vielä että tämä jalanjälkipelisovellus voisi olla se suomalainen innovaatio joka tekee Suomesta vihreän teknologian edelläkävijän yhdessä tuulimyllyjen, aurinkopaneelien ja monien muiden vihreiden sovellusten kanssa.
Koska tässä näyttäisi olevan kyseessä vihreä innovaatio, annan idean tässä vapaasti kaikkien käyttöön sillä edellytyksellä että sovellus toteutetaan Suomessa suomalaisin voimin ja koituu kansantaloutemme yhteiseksi hyväksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti