Itämeren allas on kehittymässä maailman suurimmaksi rämealueeksi, juuri niin kuin olen ennustanut.
Onko se huono asia? Mielestäni ei, se on luonnollisen kehityksen
lopputulos. Se, että Itämeren hapeton alue on nyt Tanskan pinta-alaa
suurempi ja että Itämeren altaan veden vaihtumisaika on lähes 30 vuotta,
on osoitus siitä että koko Itämeren suojeluohjelma ravinnepäästöjä
vähentämällä ei tule onnistumaan.
”Fosfori ja typpi ovat molemmat rehevöittäviä ravinteita, mutta sinileväkukintojen vähentämiseksi avainasemassa on fosforikuormituksen vähentäminen. Fosforikuormitusta pitäisi vähentää nykyisestään vielä kolmanneksella” kommentoi erikoistutkija Knuutila. Kun Itämeren altaan veden määrää ja vaihtuvuutta verrataan Itämeren rannalla asuvan populaation määrään, lienee ainoa keino tavoitteen saavuttamiseen populaation vähentäminen.
Maatalouden
ravinnepäästöjä pidetään suurimpana ongelmana unohtaen se tosiasia että
maatalous tuottaa ihmisen perustarvetta eli ruokaa. Kun ihminen syö,
syntyy siitä luonnollisia päästöjä jotka ennemmin tai myöhemmin osin
päätyvät vesistöihin. Ei ehkä suoraan, mutta vaikkapa tulva-aikaan kun
saamani tiedon mukaan esimerkiksi täällä Salossa puhdistamattomia
jätevesiä ohjataan suoraan vesistöön jätevedenpuhdistamon kapasiteetin
loppuessa. Outoa että viranomainen saa tehdä näin, mutta mökinmummon on
päästettävä laskeumansa kaikissa olosuhteissa umpisäiliöön.
Onko todellakin niin että tarvehierarkian alimmalla asteella olevan ravinnontuotannon haitat on poistettava jotta ympäristö säästyy. Jos näin on, tulee meidän pyrkiä samalla myös populaation määrän vähentämiseen, sillä lienee ihmisoikeuksien vastaista vaatia ihmisiä elämään nälässä vain siksi että Itämeri puhdistuisi ja muuttuisi luonnonvastaisesti kirkasvetiseksi järveksi.
Mielestäni huolestuttavampaa kuin maatalouden ravinnekuormitus, joka itse asiassa tukee luonnollista rämettymistä siltä osin kun se ei sisällä keinotekoisia kemikaaleja, ovat erilaiset keinotekoiset kemikaalit kuten jo moneen kertaan tuomitsemani hormoni- ja lääkeainejäämät tai kaivosteollisuuden rauta, mangaani ja arseeni päästöt, jotka tulevat ylittämään luonnollisen päästötason.
Ympäristönsuojelun toimenpiteet ja ympäristöpolitiikka ovat päivä päivältä yhä järjenvastaisempia. Maatalous kuormittaa ruokaa tuottaessaan, mummot pissivät järvet happamiksi, mutta kaivosteollisuus saa luvalla laskea päästönsä vesistöön ja vedenpuhdistamojen kapasiteetin pettäessä on kaikki mahdollista. Sekin, mihin yksittäinen kansalainen joutuu investoimaan ehkä yhden vuoden tulonsa, voidaan surutta laskea vesistöön yhteiskunnan resurssien pettäessä.
”Bakteerien, levien ja tuholaismyrkkyjen lisäksi jätevesissä esiintyy steroideja, hormoneja sekä lääkeainejäämiä, joilla on merkittävä vaikutus ekosysteemiin jo äärimmäisen pienillä pitoisuuksilla” kertoo Lappeenrannan yliopisto. Samaan aikaan toisaalla WWF väittää että ”ylimääräisiä ravinteita leviää Itämereen muun muassa pelloilta valuvien lannoitteiden, yhdyskuntien jätevesien ja ilmasta tulevan laskeuman mukana” kiinnittämättä mitään huomiota steroideihin, hormoneihin tai lääkeainejäämiin ja niiden haittavaikutuksiin.
Kumpi on suurempi uhka ympäristönmuutokselle, ravinteet jotka edistävät luonnonmukaista rämettymistä vai lääkeainejäämät ja kemikaalit jotka eivät tue luonnollista muutosta vaan vaikuttavat merkittävästi ekosysteemiin jo pieninä pitoisuuksina kuten Lappeenrannan yliopiston tulkintakin vahvistaa.
Hmm, pitäisikö minun syödä hauki hiipivän flunssan ehkäisemiseksi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti