Jätevedenpuhdistuksesta ja luonnonsuojelusta

Åbo Akademin ja Jyväskylän yliopiston tutkijat tekivät kesällä 2011 tutkimusmatkan Lappeenrannan Haapajärvelle. Juuri julkaistuista tuloksista selvisi että järven kaloista löytyi tiedettyä enemmän lääkeainejäämiä, näin asian otsikoi turkulainen päivälehti. Tulehduskipulääkkeiden vaikuttavia aineosia oli kertynyt erityisesti lahnan ja särjen sappeen. Juuri särkeä onkin markkinoitu uutena ruokakalana, sen syömistä pidetään ekotekona, koska korkean särkikalakannan nähdään olevan yksi syy vesistöjen rehevöitymiseen.

Näin salolaisena minua hämmästyttää suuresti se että matka tehtiin Lappeenrantaan. Miksi turkulaiset tutkijat eivät tulleet lähemmäs, tänne Saloon. Salossa yli viidenkymmenentuhannen asukkaan yhdyskunnan puhdistetut jätevedet hormoni- ja lääkeainejäämineen lasketaan nykyisin suoraan Halikonlahteen. Halikonlahden alueesta yli kuusisataa hehtaaria on suojeltu lintudirektiivin mukaisena kansanvälisestikin merkittävänä Natura- ja luonnonsuojelualueena. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen sivuilla on tapahtunut päivityksiä niin että enää vain Vaisakon lehto on luontodirektiivin mukaisesti suojeltu, mutta aikaisemmin näitä alueita oli enemmän.

Erityisen huolestuttavaa tässä on se, että puhdistettu jätevesi lasketaan nyt suoraan Natura- ja luonnonsuojelualueelle, oletan että vastaavia tilanteita ei muualla Suomessa ole. Salon populaation rakenteen ja sen muutokset huomioiden voi arvella jotain siitä, miten paljon ehkäisyhormoneja ja lääkeainejäämiä Halikonlahteen laskettavissa jätevesissä on vuosien saatossa ollut ja on edelleen.

Veden virtaus ja vaihtuvuus lahdella on huono, joten olettaa voi että jäämät pääosin sitoutuvat lahden kasvillisuuteen ja pohjasedimentteihin. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet että puhdistettu jätevesi muuttaa vesistön bakteerikantaa ja vaikuttaa nilviäisiin ja kaloihin. Lintudirektiivin mukaan suojellulla vesialueella monet linnut käyttävät näitä ravinnokseen. Halikonlahdella myös kalastetaan edelleen, joten kaloihin mahdollisesti kertyneet jäämät saattavat päätyä jonkun ruokapöytään. 

Näkemykseni mukaan juuri Salon Halikonlahti on mitä mainioin tutkimuskohde silloin kun halutaan todentaa puhdistetun jäteveden hormoni- ja lääkeainejäämien vaikutusta vesistöjen ekologiaan. Vai onko kyse kenties siitä että ei haluta tai uskalleta tehdä tutkimuksia täällä mahdollisten hämmentävien löydösten ja tulosten pelossa.

Aiheesta lisää tässä linkissä.   

.