sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Jätevedenpuhdistuksesta ja luonnonsuojelusta

Åbo Akademin ja Jyväskylän yliopiston tutkijat tekivät kesällä 2011 tutkimusmatkan Lappeenrannan Haapajärvelle. Juuri julkaistuista tuloksista selvisi että järven kaloista löytyi tiedettyä enemmän lääkeainejäämiä, näin asian otsikoi turkulainen päivälehti. Tulehduskipulääkkeiden vaikuttavia aineosia oli kertynyt erityisesti lahnan ja särjen sappeen. Juuri särkeä onkin markkinoitu uutena ruokakalana, sen syömistä pidetään ekotekona, koska korkean särkikalakannan nähdään olevan yksi syy vesistöjen rehevöitymiseen.

Näin salolaisena minua hämmästyttää suuresti se että matka tehtiin Lappeenrantaan. Miksi turkulaiset tutkijat eivät tulleet lähemmäs, tänne Saloon. Salossa yli viidenkymmenentuhannen asukkaan yhdyskunnan puhdistetut jätevedet hormoni- ja lääkeainejäämineen lasketaan nykyisin suoraan Halikonlahteen. Halikonlahden alueesta yli kuusisataa hehtaaria on suojeltu lintudirektiivin mukaisena kansanvälisestikin merkittävänä Natura- ja luonnonsuojelualueena. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen sivuilla on tapahtunut päivityksiä niin että enää vain Vaisakon lehto on luontodirektiivin mukaisesti suojeltu, mutta aikaisemmin näitä alueita oli enemmän.

Erityisen huolestuttavaa tässä on se, että puhdistettu jätevesi lasketaan nyt suoraan Natura- ja luonnonsuojelualueelle, oletan että vastaavia tilanteita ei muualla Suomessa ole. Salon populaation rakenteen ja sen muutokset huomioiden voi arvella jotain siitä, miten paljon ehkäisyhormoneja ja lääkeainejäämiä Halikonlahteen laskettavissa jätevesissä on vuosien saatossa ollut ja on edelleen.

Veden virtaus ja vaihtuvuus lahdella on huono, joten olettaa voi että jäämät pääosin sitoutuvat lahden kasvillisuuteen ja pohjasedimentteihin. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet että puhdistettu jätevesi muuttaa vesistön bakteerikantaa ja vaikuttaa nilviäisiin ja kaloihin. Lintudirektiivin mukaan suojellulla vesialueella monet linnut käyttävät näitä ravinnokseen. Halikonlahdella myös kalastetaan edelleen, joten kaloihin mahdollisesti kertyneet jäämät saattavat päätyä jonkun ruokapöytään. 

Näkemykseni mukaan juuri Salon Halikonlahti on mitä mainioin tutkimuskohde silloin kun halutaan todentaa puhdistetun jäteveden hormoni- ja lääkeainejäämien vaikutusta vesistöjen ekologiaan. Vai onko kyse kenties siitä että ei haluta tai uskalleta tehdä tutkimuksia täällä mahdollisten hämmentävien löydösten ja tulosten pelossa.

Aiheesta lisää tässä linkissä.   

6 kommenttia:

  1. Risto Jääskeläinen12. helmikuuta 2012 klo 11.03

    Miksi mennä merta edemmäs kalaan? Tämä on ihan aiheellinen kysymys, johon toivottavasti saamme joskus vastauksenkin.

    VastaaPoista
  2. Sitä vastausta jäämme odottamaan. Katsotaan nyt miten paikallinen media suhtautuu tähän kysymykseen, kaikkea kun ei saa julkisesti lehdistössä kysyä.

    VastaaPoista
  3. Täällä on ainakin mielialalääkkeitä ja ehkäisypillereitä syöty urakalla, joten eiköhän niitä ole vedessäkin normaalia enemmän.

    VastaaPoista
  4. Totta, 80-luvulta asti paikkakunnalle on muuttanut paljon nuorta väkeä ympäri Suomenmaan. Populaation määrä on kolminkertaistunut vuosikymmenien aikana. Pariutumisriitin eri vaiheissa ehkäisypillereitä on syöty keskimääräistä enemmin, joten jäämiä vesistöstä löytynee.

    Nyt 2000-luvulla kaupungin henkistä ilmapiiriä ovat riivanneet niin työpaineet, lomautukset kuin irtisanomiset. Moni järkkynyt mieli on yritetty parantaa mielialalääkkeillä, joten niidenkin käyttö lienee ollut keskimääräistä korkeampaa ja jäämiä on lirahtanut luonnonsuojelualueen vesistöön.

    Jos lintuvesialue on kansainvälisestikin merkittävä, kuten ympäristöviranomainen asian ilmaisee, lienee myös lääkeainejäämien määrä vesistössä kansainvälisesti merkittävä. Odotamme siis mielenkiinnolla tutkimuksia ja niiden tulosten julkistamista.

    VastaaPoista
  5. Jenny-Maria Brozinski20. huhtikuuta 2012 klo 0.57

    Luin kirjoituksesi tämän päivän (20.4.2012) Turun sanomien yleisönosastolta ja blogisi löydettyäni päätin selventää tilannetta, miksi ”Åbo Akademin ja Jyväskylän tutkijat tekivät tutkimusmatkan Lapeenrannan Haapajärvelle” ja miksi, Halikonlahtea ei ole toistaiseksi tutkittu.

    Ensinnäkin, Lappeenrannan Haapajärvi on ollut yleisesti tutkimuskohteena jo pitkään, koska siihen on johdettu puhdistettua jätevettä vuosikymmenien ajan. Olemme tutkineet mainitsemasi kala-tutkimuksen lisäksi joki/järvi-systeemissä lääkeaineiden valomuuntumista (fototransformaatio) eri vuoden aikoina. Tutkimuskohde on otollinen, koska joki on oikeastaan puro ja sen vesi on pahimmillaan melkein pelkästään puhdistettua jätevettä. Kunnoltaa Rakkolanjoki on luokiteltukin ympäristöviranomaisten taholta viemäriksi. Rakkolanjoki/Haapajärvi on siitäkin syystä hyvä kohde, että siinä ei ole paljoa vettä, jolloin lääkeaineet eivät ole laimentuneet alle laitteistojen määritysrajojen. Näin ollen emme tarvitse kovin suuria näytemääriä (puoli litraa vs. monta litraa vettä).

    Toiseksi, emme ole olleet tietoisia siitä, että Halikonlahti on näinkin otollinen paikka selvittää ja tutkia lääkeainejäämiä. Valitettavaa on kuitenkin se, että ilman rahoitusta, emme voi ryhtyä analysoimaan Halikonlahdesta otettuja vesinäytteitä. Meillä on valmius selvittää lääkeaineista johtuvaa kuormitusta, mutta jokainen analyysi aiheuttaa meille kustannuksia. Ilman, että niitä korvataan (eli ilman rahoitusta) emme pysty analysoidaan näytteitä. Kokemuksemme perusteella Suomen viranomaiset eivät mielellään rahoita tälläisia selvityksiä.

    Yst.terv. Jenny-Maria Brozinski, tutkija, Åbo Akademi, Orgaanisen kemian laboratorio

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vastauksestasi,

      Haapajärven tilanne ei ole ollut minun tiedossani. Halikonlahteen on laskettu Salon kaupungin jätevedet niin puhdistamattomina saostusaltaiden kautta kuin 80-luvulla rakennetun jätevedenpuhdistamon jälkeen puhdistettuina. Kuten kirjoituksissani olen maininnut, on vesialue Natura- ja luonnonsuojelualuetta, jota pidetään usean lintulajin luontaisena elinympäristönä ja Euroopan mittakaavassakin merkittävänä.

      Merenlahti on matala, veden vaihtuvuus huono ja nyt noin 50000 populaation hormoni- ja lääkeainejäämät kuormittavat vesistöä. Mielestäni tämä on mitä oivallisin kohde tutkia jo mahdollisia ekosysteemin muutoksia.

      Tutkimus ja sen avoin kommunikointi alueen väestölle olisi paikallaan, sillä edelleen asukkaat kalastavat vesistössä, joten mahdollisia haittavaikutuksia siirtyy kalojen kautta myös meihin ihmisiin. Ymmärrän että rahoitus on ongelma, mutta annan mielelläni lisätietoja alueen tilasta jos sillä voidaan priorisoida ja nopeuttaa tämän vesistön tutkimusta.

      Poista