keltaiset kukat ovat alkaneet katsoa alaspäin
ne olisi aika vaihtaa uusiin
korianterin matka makujemme maailmaan
on sekin tulossa päätökseensä
vain tomaatin punainen poski enää jaksaa hymyillä
sitruunan ja limen seurassa
kirpeä ja makea nauttivat toisistaan
vailla erilaisuutensa kahleita
pöydällä makaa murjottava kissa
vailla herkkuateriaa
masentuneena se heiluttaa korviaan ja hännänpäätä
muutama hatara auringonsäde yrittää osua ikkunaan
osoittaakseen että siinä on tahroja
ja lattialla maleksii leivänmurusia ja kissankarvoja
sulassa sovussa keskenään
kotileikin tässä vaiheessa jääkaappi huutaa tyhjyyttään
vain pari maitopurkkia värjöttelee siellä kylmissään
minun ei ole nälkä, odotan
makeita suudelmia Hänen pehmeiltä kuumilta huuliltaan
se on makoisin alkupala jota olen koskaan maistanut
sellaisen jälkeen pääruoka on nautittava makuuhuoneessa
riisuttuna, alasti toisiinsa kietoutuen
se on suolaista ja makeaa, saa hengitykseni laulamaan
ja sydämeni lyömään rummun lailla
talon nimi on rakkaus, siinä asuvat He
joiden palavat silmät näkevät pimeydessäkin
osoittavat tietä käsille, jotka johtavat perille
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti