Edessä loistava tulevaisuus

On lintuvesiä ja lintuvesiä ...

Suomen suurin järvenkuivatushanke on loppusuoralla, kertoo Kaakkois-Suomen viestintähankkeen julkaisu Viestimuuntaja sivuilla 12-13. Viestimuuntaja on kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen julkaisu, vastaavaan en ole törmännyt muualla Suomessa vaikka samanlaista yhteistyötä viranomaistahojen ja yhdistysten kesken eri hankkeiden osalta tehdään maanlaajuisesti. Viestintä ontuu ja tiedonsaanti on joskus kiven takana vaikka olisit itse asianomistaja ja osakas hankkeiden kohdealueella.

Haapajärvi ja Rakkolanjoki, joita järvenkuivatushanke koskee, ovat olleet kirjoitusteni kohteena ennenkin. Nimittäin Haapajärven Rakkolanjoella tehtiin ekotoksikologinen tutkimus kalojen särkylääkejäämistä Åbo Akademin ja Jyväskylän yliopiston tutkijoiden toimesta. Särkylääkejäämiä löytyi kalojen sapesta, niistä ei siis ole välitöntä vaaraa ihmiselle, mutta riskeistä ei tiedetä vielä mitään, kuten Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry:n sivulla kerrotaan.

Hankkeen lähtökohtina olivat huono vedenlaatu, rehevöityminen ja menetetty virkistyskäyttömahdollisuus. Ympäristölupapäätöksessä Lappeenrannan kaupunki velvoitettiin kunnostamaan jätevesiensä purkuvesistö. Tilanne on siis aivan vastaava kuin meillä Salon kaupungin osalta, mutta täällä ympäristölupa ei sisällä vastaavaa velvoitetta, päinvastoin siirtoviemäriputkien rakentamisen myötä tilanne täällä tulee heikkenemään entuudestaan. Haapajärven ja Halikonlahden osalta tilanne on siltä osin samankaltainen, että molemmat ovat joko kokonaan tai osin Natura-aluetta ja osa kansallista lintuvesien suojeluohjelmaa sekä määritelty kansainvälisesti arvokkaiksi kohteiksi. Halikonlahdesta osa on vielä luonnonsuojelualuetta, joten sellaisena vieläkin merkittävämpi vesistön osa.

Suurin ero Haapajärven ja Halikonlahden Natura- ja luonnonsuojelualueiden osalta lienee se, että Haapajärvi on järvi ja Halikonlahti merenlahti suoraan osana Saaristomerta ja Itämerta. Halikonlahti näyttääkin olevan se Saaristomeremme heikoin lenkki vedenlaadun osalta. Päivän paikallislehti SSS uutisoi äitienpäivän kunniaksi otsikolla, että Meri nousee Vuohensaaren pengertien päälle pysyvästi. Otsikko antaa ymmärtää, että pengertietä tulisi korottaa koska jäätiköiden sulaessa massa siirtyy mantereelta meriin. Suomenlahden pinnan oletetaan nousevan 90 senttiä, Selkämeren 65 senttiä ja Perämeren 30 senttiä. Salon kaupungin tekninen johtaja Mika Mannervesi kertoo kaupungin olevan tietoinen tulevista tulvariskeistä ja tulvatyöryhmä pohtii pengertien tilannetta. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että Halikonlahden osalta ei Haapajärven kaltaista vesistön ekosysteemin pelastusoperaatiota tulla tekemään, Salon Veden mukaan jätevedenpuhdistamon tekniikkaankaan ei ole tiedossa muutoksia vuoteen 2024 mennessä, siirtoviemäreitä rakennetaan niin paljon kuin varat sallivat, joten alueen vesistö tulee puhdistumaan vain meriveden pinnannousun myötä – siis jos sellainen tulee ja on voimakkaampaa kuin umpeenkasvu ja maannousema.

Mutta kuten otsikossa mainitsin, on Haapajärvellä Suomen suurimman järvenkuivatushankkeen myötä edessä loistava tulevaisuus. Saastunut pohjasedimentti poistuu, umpeenkasvaneita rantoja ruopataan, kosteikot sieppaavat ravinteet, lisävettä johdetaan toisaalta – toisin kun Salon Halikonlahdella nykyisten suunnitelmien mukaan, täällä vain puhdistetun jäteveden määrää kasvatetaan.

Haapajärvestä voi kunnostettuna Natura-alueena ja lintuvesialueena tulla merkittävä virkistys- ja luontomatkailukohde, ovathan Lappeenrannan kaupungin palvelut lähellä lentokenttineen ja rautateineen sekä Kaakkois-Suomi jo nyt itäturistien suosima alue. Ja jos Viestimuuntajan artikkeliin on uskomista, tämä kaikki on saatu aikaan alle kolmen miljoonan budjetilla! Sellainen summa on Salossa jo käytetty Halikonlahteen, eikä vielä mitään konkreettista tulosta ole nähtävillä.

Jää nähtäväksi voiko mahdollinen tuleva vedenpaisumus pelastaa Saaristomeren heikomman lenkin ja luonnollisesti sitä kautta kohentaa myös koko Itämeren vedenlaatua. Virkistystoimintaan ja luontomatkailuun täällä ei kaiketi kannata panostaa jos rannat tulevaisuudessa siirtyvät sisämaahan, kuten teknisen toimen johtaja Mannervesi tulevaisuudenkuvissaan maalailee.