ennen auringonnousu painaudun vasten nihkeätä selkääsi
kuin linnut pesässä käperrymme vuoteeseen ennen
ensimmäisistä valonpilkahdusta siniseltä taivaalta
oienneita sääriä pilkottaa peiton alta, kissa kehrää tyynyllä
raotan silmäni siitä samasta unesta jota sinä näit
valo on kuin kesä, mutta puiden latvat tuijottavat ikkunasta vielä silmuttomina
viileys on kuin talven, mutta auringon säteet lämmittävät jo huoneen
viipyileviä hyväilyjä vielä herätyskellon soiton jälkeen
levottomia ajatuksia
ja sitten on aamu ...
.
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti