keskiviikko 22. heinäkuuta 2009

Lensit pois



Kuumeinen hengityksesi voisi sytyttää liekin kynttilään,
se on kuin musiikkia, joka antaa elämälle sen melankolisen rytmin.
Hiljaa sylissäsi, tietoisena siitä että niille jotka puhuvat äänekkäästi
elämä on aina täynnä haasteita ja mahdollisuuksia.
Tämä maailma on sellainen, kaikki tai ei mitään.

Elämämme täällä on aika rakkauden, muusikoiden ja runoilijoiden
jotka kertovat unelmista, laulajien jotka eivät ole kuin ne baaritiskin profeetat,
jotka vannovat kasvavien markkinoiden nimeen humalassaan.
Tämä elämä on juhlaa särkyvien sydänten.

Tämä kaikki on vain unelmaa, päivämme ovat jo kerran luetut.
Ahneet roistot veivät jo kaiken vailla mitään rajaa ja säädyllisyyttä.
Mutta aisteille ja unelmille ei ole sensuuria.
Tässä ei ole järkeä, siksikö lensit pois?

Varoitukseni eivät auttaneet, vastauksesi oli vain naurua.
Hälytyspillit soivat jo ja juoksemme pakoon.
Eikä sinistä taivasta ja onnea näy, ei pelastusta,
ei sitä ikuista jumalaa.

Täällä vallitsee helvetti ja hallitsevat verenhimoiset papit.
Hallitukset eivät tee mitään, rikoksista ei rangaista.
Ei tarvitse tuntea häpeää, kun ei ole mitään oikeutta,

.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti