tiistai 12. lokakuuta 2010

Sao Paulo


 1

ihminen tuli viidakosta ja rakensi viidakon
polut muuttuivat kaduiksi, joet ja purot viemäreiksi
puut kaadettiin, linnut häädettiin
tilalle tuli kellareita ja kattoterasseja, tuli rottia ja torakoita
saalistusvietti muuttui murhanhimoksi
yhteinen hyvä kateudeksi ja vallanhimoksi
luojasta tuli grynderi, maaorjasta puistokemisti
poppamiehistä tehtiin ahneita pappeja
rakkaus vaihtui punaisiin lyhtyihin
ihmisyys tapettiin ja tilalle kasvatettiin katala peto
vaan vielä näkyy pala taivasta mustien verhojen takana
vielä nostaa päätään kukka asfaltin raosta
ostoskeskuksesta voit hankkia hiotun timantin
vaan vielä odottaa jossain se hiomatonkin

teksti: Homo Natura

***

2

ihminen tuli viidakosta ja rakensi viidakon
kadut muuttuivat poluiksi ja viemärit joiksi ja puroiksi
muurit kaadettiin ja valtavia puita istutettiin
rotat ja käärmeet häädettiin
ilmatilan täyttivät kauniit äänet ja linnut
kuoleman palvonta ja hengenmeno
muuttuivat rakkaudenkaipuuksi ja tunteiden paloksi
raakatimantti on hiottua kauniimpi
ja arvokkain kasvupaikallaan

teksti: Diego & Homo Natura

***

St. Barbara


Hymy on ilosanoma
jota jalat kuljettavat eteenpäin
sitä polkematta.

Se sytyttää silmiin liekin
jonka hiillos sammuu
vain huokaukseen.

.

maanantai 11. lokakuuta 2010

Runoilija ja Koira


Hänen vähäpukeisuutensa etenee huoneissa valonaroin silmin
jaloissaan rakkauden tunnustuksia täynnä oleva koira
asettaa tassunsa oikean jalan päälle ja nuolaisee varpaita
kuin opastaen välttämään tunneviidakon esteitä.
Ja ne sanovat tuosta inhimillisen rehellisestä nelijalkaisesta
että se olisi liian pieni ihmiseksi, La Ina,
joka uskollisen rehellisin silmin katsoo sinua
sydän täynnä vilpittömyyttä ja jakamatonta rakkautta.
Hän sanoi tunnustaen totuuden, että
kun olin lapsi en osannut sanoa koira.
Ja La Ina on kuin tuo lapsi, ei tiedä olevansa koira.
Vain ihminen kuvittelee rajan elollisten välille,
vain ihminen rajoittaa rakkauden, on valmis luopumaan
vilpittömyydestä, inhimillisyydestä ja rehellisyydestä.
Ihminen antaa itselleen oikeutuksen
osoittaa tunteita, kaivata ja olla onnellinen.
La Ina on hänelle vain ehkä hiukan neuroottinen.

.

perjantai 8. lokakuuta 2010

Kora


Materia yhtyy kielten värähtelyyn
ja soittimen kaikuun
Lasit särkyvät, posliini säröilee
joka solu, joka jäsen yhtyy
sointujen liikkeeseen
Ilot ja surut
muuttuvat tarinaksi
joka tanssitaan
elämän kunniaksi

...

tiistai 5. lokakuuta 2010

Diego & Diana

papyruskääröön kirjoitetun viestin kuivumisaika tuntuu olevan ikuisuus
mutta käärö säilyy, viestin sisältö pysyy muuttumattomana
vain tulkinnat vaihtelevat.

kaipuu on elämän pituinen matka, sen matkan voi mitata sydämenlyönnein
huokauksin, edestakaisin kävellyin askelin puhki kuluneella matolla
ensin kengissä, sitten sukissa ja viimein paljain jaloin.


maanantai 20. syyskuuta 2010

Syyskuun 20. vuonna 2010


Tulen kaipaamaan aamukahvihetkiä, lounaita,
pitkiä käytäviä ja portaita.
Vastaantulevia tuttavia, tervehdyksiä,
pikaisia ohikiitäviä sanoja.
Hetkiä, joina voit tuntea olevasi osa jotain suurempaa.  

ironiaa ja vitsejä, joita ei ymmärrä kukaan muu
kuin ne jotka ovat läsnä siinä hetkessä.

Teitä en tule kaipaamaan,
koska te olette olemassa vielä huomennakin,
silloin kun emme kulje enää samoja polkuja
olemme silti toisillemme läsnä
ajassa ja paikassa jota ei ole

On paljon muistoja,
mutta on vielä paljon uusia tekemättömiä asioita
joissa tulemme olemaan läsnä yhdessä ja erikseen. 

Maailma muuttuu,
me voimme seurata sitä sivusta tai olla siinä läsnä.
Me voimme muuttaa maailmaa,
näyttää sivusta seuraaville suuntaa.
Tulkaa perässä, minä olen jo täällä ...
 

.