Maaliskuun 18. vuonna 2012 |
Maaliskuun 25. vuonna 2012 |
Ei tullut kevättä maaliskuussa, tuli pakkasia, lunta ja
pitkä odotus. Viime vuonna kottaraiset palasivat kotiseudulleen 18. maaliskuuta
ja ensimmäinen sinivuokko nosti päänsä 25. maaliskuuta. Nyt pihapuun oksat odottavat tyhjinä tulijoita ja sinivuokon kasvupaikalla on vielä parikymmentä
senttiä lunta.
Jännitystä maaliskuulle toi outo otus. Eräänä aurinkoisena
iltapäivänä se tallusteli idästä länteen päin määrätietoisesti pitkin hankia.
Kirkkaassa auringonpaisteessa se piirtyi varjoineen tummana isona koirana
valkoiselle hangelle, ensin luulin sitä sudeksi, mutta jälkien tarkastelun
jälkeen se osoittautui pienijalkaisemmaksi. Kynnet olivat pitkät ja leikkaamattomat,
joten koirakaan se ei voinut olla. Ketuksi se oli liian vanttera ja tumma,
supikoiraksi liian iso ja sen tapa liikkua oli kaikin puolin outo. Pari päivää
ensihavainnon jälkeen näin vielä vastaavan kummastuksen, se näytti jo enemmän
ketulta, mutta oli tummempi ja pitkäkarvaisempi, edelleen supikoiraksi aivan
liian iso. Ahma se ei voi olla, sillä niitä ei ole näin etelässä ja ahmallahan
on isot karhumaiset tassut. Jos se on kettu, on sen väritys ja karvoitus poikkeava,
lisäksi se liikkuu ketulle outoon aikaan eikä näyttäisi käyttävän polkuja,
kuten kettu tällaisena lumisena talvena tekee. Lisäksi ovela pihakettu käyttää
teitä kulkuväylinään, sen voi nähdä tien risteyksessä katsomassa ensin oikealle
ja sitten vasemmalle, ennen kuin se päättää mihin suuntaan lähtee. No, joku
perin suomalainen paikkaeläin se kuitenkin on, sillä eihän sitä muuten näkisi
kahta kertaa viikossa. Se viihtyy varjoissa ja aukeilla valoisilla paikoilla
pyrkii määrätietoisesti kohti varjoa, joten villistä ja vapaasta otuksesta on
kyse.
Herra Carduelis chloris
|
Rouva Carduelis chloris
|
Linnut ovat päättäneet perustaa perheitä, sen kuulee puiden,
pensaiden ja risukasojen oksilta raikuvista lauluista. Samat yksilöt viihtyvät
vuodesta toiseen samoilla paikoilla, pikkuvarpusella on risukasansa,
järripeipoilla suuri tuomi ja tiaisilla mikä tahansa paikka kunhan sen
läheisyydessä on pöntön avoin suuaukko.
Naakat ovat nekin käyneet vuokrasopimusneuvotteluja, mutta toki vain keskenään, yhteisössä päätetään ilmeisesti etukäteen miten harvenneet pesäpuut ja niiden kolot tänä vuonna jaetaan parien kesken, kuka saa sen viidennen kerroksen vuotavakattoisen homeisen kolon ja kuka sen alimman ensimmäisen kerroksen lahon pesän toki oksanhaaran terassilla. Tämä saattaa olla viimeinen pesintä tässä viisikerroksisessa puutalossa, sillä puu on tyvestä halki ja kaatuu ensimmäisessä kovassa myrskyssä. Saman kohtalon tulee kokemaan myös toinen kerrostalo, sen ylimmän kerroksen asunto mitä ilmeisimmin tulee olemaan ilman kattoa jo keväällä, sillä kun puu kevätauringossa sulaa latva katkeaa ja tätä kautta myös seuraavan kerroksen katto alkaa vuotaa. Oletan siis että naakkojen pesintä ei tule enää onnistumaan yhtä tehokkaasti ja yhteisön täytyy alkaa etsiä itselleen uutta kotiseutua, josta en itse asiassa ole kovinkaan pahoillani.
Naakat ovat nekin käyneet vuokrasopimusneuvotteluja, mutta toki vain keskenään, yhteisössä päätetään ilmeisesti etukäteen miten harvenneet pesäpuut ja niiden kolot tänä vuonna jaetaan parien kesken, kuka saa sen viidennen kerroksen vuotavakattoisen homeisen kolon ja kuka sen alimman ensimmäisen kerroksen lahon pesän toki oksanhaaran terassilla. Tämä saattaa olla viimeinen pesintä tässä viisikerroksisessa puutalossa, sillä puu on tyvestä halki ja kaatuu ensimmäisessä kovassa myrskyssä. Saman kohtalon tulee kokemaan myös toinen kerrostalo, sen ylimmän kerroksen asunto mitä ilmeisimmin tulee olemaan ilman kattoa jo keväällä, sillä kun puu kevätauringossa sulaa latva katkeaa ja tätä kautta myös seuraavan kerroksen katto alkaa vuotaa. Oletan siis että naakkojen pesintä ei tule enää onnistumaan yhtä tehokkaasti ja yhteisön täytyy alkaa etsiä itselleen uutta kotiseutua, josta en itse asiassa ole kovinkaan pahoillani.
Rannassa venereitillä on ollut tänä talvena yllättävän
paljon jälkiä, jäniksen lisäksi sieltä on bongattu niin hiihtolatuja kuin
maastokenkien jälkiä. Aikaisempina vähälumisina talvina siellä vieraili myös
ilves, kettu ja jopa susi. Nyt venereitti saa kasvaa umpeen, se estää mukavasti
petojen yllättävän saapumisen jään kautta metsään ja riistakamerat voi suunnata
toisaalle, sinne missä satunnaisia yllätysvieraita vierailee ehkä harvemmin,
mutta heitä voi tarkkailla kylmään aikaan myös sisätiloista käsin. Retkikajakki
menee myyntiin, se onkin melontaominaisuuksiltaan paras täydessä kuormassa,
joten sille ei näillä vesillä ole käyttöä. Toinen kajakki vedenpitävänä
aluksena toimii mainiosti vaikka vesivarastona, toki siitä voi tehdä myös
kukka- tai perunapenkin, jos sitä hiukan modifioi uuteen käyttöön
soveltuvammaksi, kierrätyshän on muotia ja tavaroiden uusiokäyttö mitä
kestävintä kehitystä. Mäellä viruu vielä vanha käsityön taidonnäyte, soutuvene,
jonka voi ripustaa isoon puuhun ja siitä tulee mainio keinu. Väärinpäin
käännettynä se toimii sateensuojana puupinolle tai pienenä laavuna, veneen alla
nukkuminen on hyvää harjoitusta tulevaisuutta silmälläpitäen, sillä yhteisön ja
yhteiskunnan taloudellinen tila näyttää vaativan sopeutumista uudenlaisiin
olosuhteisiin.
Muuttolinnut ovat myöhässä ja täällä talvehtineiden
osalta pesintätilanne on heikkenemään päin. Outoja otuksia liikkuu
lähimaastossa, eivätkä ihmisenkään elinolosuhteet täällä näytä olevan jatkossa
kovin kummoiset, joten on aika etsiytyä pikitien päähän ja suunnata katse kohti
Asfalttia ja sementtiä niin kuin La maison ou j´ai grandi laulun
suomenkielisessä versiossa lauletaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti